Maiden nimien ja muidenkin ulkomaisten paikannimien kirjoittamiseen ja taivuttamiseen liittyy monta mutkaa, Maan nimi voidaan muuttaa poliittisista syistä, tai käytössä saattaa olla yhtaikaa useammanlaisia nimiasuja ja taivutustapoja – esimerkiksi saarivaltioiden nimiä taivutetaan sekä sisä- että ulkopaikallissijoissa. Käytäntöä on entisestään mutkistanut uusi nimityyppi, nimittäin ja-sanan sisältävät maannimet, joissa ei ole kielestä toiseen käännettyjä tai mukailtuja osia, esimerkiksi Trinidad ja Tobago. Oma ongelmansa ovat myös maannimistä johdetut adjektiivit ja asukkaannimet.
Saarten ja saarivaltioiden nimien taivuttaminen
Saarten nimien taivutuksessa on pitkään ollut kaksi käytäntöä: ulkopaikallissija ja sisäpaikallissija, esimerkiksi Korfussa ja Korfulla. Taivutuksesta on annettu vuosien mittaan ohjeita muutamaan kertaan.
Vuonna 1958 Suomen Akatemian kielitoimisto (nykyisen Kielitoimiston edeltäjä) suositti ulkomaiden saarennimiin ensisijaisesti sisäpaikallissijaa, siis Korfussa, Mallorcassa. Perusteena oli se, että useimpia omia saarennimiämme taivutetaan yleisesti sisäpaikallissijassa (Vasikkasaaressa, Hailuodossa). Suositus ei koskenut monikollisia saariryhmien nimiä, sellaisia kuin Hebridit : Hebrideillä, Sundasaaret : Sundasaarilla, eikä maa-loppuisia nimiä: Ahvenanmaalla.
Vuonna 1978 suomen kielen lautakunta käsitteli saarten nimen taivutusta ja laajensi suosituksessaan ulkopaikallissijojen käyttöä. Lautakunta totesi, että joissakin matkailun tutuksi tekemissä saarennimissä on ulkopaikallissija käynyt niin yleiseksi, ettei tällaistakaan käyttöä voi pitää virheellisenä. Lautakunta piti siis muotojen Korfussa, Kreetassa ja Mallorcassa rinnalla hyväksyttävinä myös muotoja Korfulla, Kreetalla ja Mallorcalla.
Vuoden 1978 suosituksessa olivat kuitenkin eri asemassa sellaiset saarennimet, jotka ovat samalla valtion nimiä. Niissä suositettiin edelleen käytettäväksi sisäpaikallissijaa, esimerkiksi Kuubassa.
Mikä vaikuttaa paikallissijan valintaan?
Vuoden 1958 ja 1978 suositukset pitivät kotimaisten nimien paikallissijataivutusta myös ulkomaisten paikannimien taivutuksen mallina. Nimissä esiintynyttä ulkopaikallissijojen käyttöä pidettiin horjuntana ja siinä nähtiin ruotsin kielen vaikutusta. Nopeasti yleistyneen ulkomaanmatkailun katsottiin kärjistäneen tilannetta.
Syksyllä 2000 suomen kielen lautakunta sai pohdittavakseen maiden nimien taivuttamiseen liittyvät ongelmat kokonaisuutena. Tässä yhteydessä käsiteltiin jälleen saarten nimiä, varsinkin saarivaltioiden nimiä. Lautakunnalle laatimassaan alustuksessa nimistönhuoltaja Sirkka Paikkala korosti sitä, että sijamuodon valintaan ovat alkuaan voineet vaikuttaa muutkin syyt. Arkielämälle vieraat paikat on voitu esimerkiksi mieltää epämääräisen kaukaisiksi ja laajoiksi (vrt. Venäjällä) tai toisaalta hyvin pieniksi. Ulkomaiset paikannimet saattavat myös muodostaa kielitajussa toisenlaisen kategorian kuin kotimaiset nimet.
Taivutusmuodon valinta on monisyistä sen vuoksi, että monet saarten tai saariryhmien käsittämät alueet voivat olla samanaikaisesti saarivaltioita tai muita itsehallinnollisia kokonaisuuksia. Pitääkö siis taivuttaa eri lailla saarta saarena ja valtiona ja pitääkö pienen saaren nimi – yleensä ulkopaikallissijassa taipuva – taivuttaa valtion nimenä sisäpaikallissijoissa? Miten paikallissijojen käyttö hahmotetaan, kun valtio koostuu useista saarista ja sen nimenä käytetään vain yhden saaren nimeä monista tai ei yhdenkään saaren nimeä vaan jotain muuta.
Suomen kielen lautakunnan suositukset
Suomen kielen lautakunta antoi saarten ja saarivaltioiden nimien taivutuksesta seuraavan suosituksen (9.10.2000):
Useimmissa maanniminä käytettävissä ulkomaisissa saarennimissä on myös ulkopaikallissijaa pidettävä nykyään vakiintuneisuutensa vuoksi hyväksyttävänä. Ulkomaisten saarennimien taivutusta ei ole tarpeen erotella sen mukaan, käytetäänkö nimeä valtiosta, muusta hallinnollisesta alueesta tai matkailukohteesta vai käytetäänkö sitä muussa yhteydessä. Hyväksyttäviä taivutustapoja ovat siten Kyproksessa ja Kyproksella, Maltassa ja Maltalla, Martiniquessa ja Martiniquella.
Monikkomuotoisia maannimiä, jotka ovat samalla saarennimiä, taivutetaan edelleen pelkästään ulkopaikallissijoissa: Alankomaiden Antillit : Alankomaiden Antilleilla, Filippiinit : Filippiineillä, Färsaaret : Färsaarilla, Malediivit : Malediiveilla, Seychellit : Seychelleillä. Ulkopaikallissijassa taipuvat myös pienten saarivaltioiden nimet, jos pääsaaren nimi on sama kuin maannimi: Saint Helena : Saint Helenalla.
Yhdistelmänimet
On joukko valtioita, joiden nimet on muodostettu yhdistämällä ja-sanalla kahden maahan kuuluvan alueen nimet, esimerkiksi Antigua ja Barbuda, Trinidad ja Tobago, Bosnia ja Hertsegovina, Saint Kitts ja Nevis, Wallis ja Futuna, Heard ja McDonaldinsaaret. Joissain nimissä käytetään vanhastaan yhdysmerkkiä rinnasteisten osien välissä: Guinea-Bissau, Papua-Uusi-Guinea. Kolmas yhdistelmänimien ryhmä ovat maannimet, joissa osat on yhdistetty ja-sanalla mutta joissa ensimmäinen osa on suomennettu: Huippuvuoret ja Jan Mayen, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti.
Suomen kielen lautakunta antoi yhdistelmänimien taivutuksesta seuraavanlaisen suosituksen (9.10.2000):
Silloin kun yhdistelmänimien osiin ei sisälly suomennettu ainesta, liitetään sijapääte kokonaisuuden hahmottamiseksi ja yksinkertaisuuden vuoksi maannimen jälkimmäiseen osaan. Nimiä taivutetaan sisäpaikallissijoissa, ellei nimen jälkiosana ole monikollinen saarennimi:
Antigua ja Barbuda : Antigua ja Barbudassa
Bosnia ja Hertsegovina : Bosnia ja Hertsegovinassa
Saint Kitts ja Nevis : Saint Kitts ja Nevisissä
Trinidad ja Tobago : Trinidad ja Tobagossa
Samalla tavalla on vanhastaan taivutettu yhdysmerkillisiä nimiä, esimerkiksi Guinea-Bissaussa, Papua-Uudessa-Guineassa.
Jos nimen jälkiosana on monikollinen saarennimi, nimeä taivutetaan ulkopaikallissijassa kuten muitakin monikollisia saarennimiä: Heard ja McDonaldinsaaret : Heard ja McDonaldinsaarilla.
Jos ja-sanalla yhdistetyn nimikokonaisuuden ensimmäinen osa on suomennettu, myös sitä taivutetaan:
Huippuvuoret ja Jan Mayen : Huippuvuorilla ja Jan Mayenissa
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret : Etelä-Georgiassa ja Eteläisillä Sandwichsaarilla
Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti : Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa
Asukkaannimitykset
Suosituksen mukaan yhdistelmänimistä voidaan johtaa adjektiiveja ja asukkaannimityksiä ilman maan nimeen kuuluvaa ja-sanaa, esimerkiksi trinidadtobagolainen, bosniahertsegovinalainen. Samalla lailla kirjoitetaan muunkinlaisista yhdistelmänimistä johdetut adjektiivit: guineabissaulainen (Guinea-Bissau), nummipusulalainen (Nummi-Pusula), eteläsavolainen (Etelä-Savo).
Maiden nimien luettelo
Suomen kielen lautakunnan suosituksen mukainen maidennimien luettelo taivutuksineen ja asukkaannimijohdoksineen on käytettävissä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-sivuilla osoitteessa www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/nimisto. Seuraavaan on kerätty luettelosta Kielikellon lukijoiden avuksi sellaisia nimiä, joiden kirjoitusasu, taivutus tai adjektiivijohdos voi olla jollain tavoin pulmallinen; useimmat maannimet ovat ongelmattomia (Maiden nimien luettelo -PDF(avautuu uuteen ikkunaan)).