Valtaosa meistä on käyttänyt Google-hakukonetta tiedonhakuun. Meillä on jokin käsitys siitä, mitä ja miten hakukenttään kannattaa kirjoittaa, jotta löytää etsimänsä.
Monet meistä myös kirjoittavat verkkotekstejä itse. Saatamme toivoa, että tekstimme tavoittaisivat lukijoita hakukoneiden kautta – mielellään nousisivat hakutulosten listan kärkeen. Kun nuo toiveet muuntuvat toimiksi, puhutaan hakukoneoptimoinnista tai löydettävyyden parantamisesta.
Miten hyvin tai huonosti Google, tuo Suomen ylivoimaisesti käytetyin hakukone, ymmärtää suomen kieltä? Lyhyesti: paljon paremmin kuin usein ajatellaan. Parhaiten kilpailussa hakukonenäkyvyydestä kuitenkin pärjää, kun ajattelee kirjoittavansa ensisijaisesti lukijalle, ei Googlelle. Näin kertoo hakukoneoptimoinnin konsultti Arttu Raittila Hopkins Oy:stä.
Iso G ymmärtää suomea paremmin kuin uskomme
Vuonna 2018 Googlen hakukone on kehittynyt pitkälle siitä, mitä se oli ilmestyessään 20 vuotta sitten. Silti edelleen jotkut uskovat, että hakukoneelle täytyy kirjoittaa luonnottoman yksinkertaista kieltä. Moni epäilee koneen kykyä ymmärtää esimerkiksi suomen kielen taivutusmuotoja.
Arttu Raittilan mukaan suomalaiset aliarvioivat Googlea.
– Muualla maailmassa haetaan usein kokonaisilla lauseilla, kun taas suomeksi hakukenttään tyypillisesti kirjoitetaan perusmuotoisia sanoja peräkkäin. Toisaalta yhdyssanoja saatetaan kirjoittaa tarkoituksella erikseen. Ei luoteta, että haku muuten toimisi oikein, hän kertoo.
Enimmäkseen Googlen hakuun voi luottaa.
Enimmäkseen hakuun voi kuitenkin luottaa: nyky-Google tunnistaa suomen kielen yleisimmät taivutusmuodot saman sanan eri muodoiksi ja ymmärtää yhdyssanojakin varsin hyvin. Se saattaa ehdottaa yhdyssanavirheiden korjaamista (Tarkoititko…?) tai tulkita erikseen kirjoitetut sanat omatoimisesti yhdyssanaksi.
Verkkokirjoittajille Raittila suosittelee luontevan, sujuvan kielen käyttöä. Paitsi että töksähtelevä ”perusmuotosuomi” ja yhdyssanavirheet häiritsevät ihmislukijaa, ne voivat toimia hakukoneelle merkkinä huonosta laadusta. Tämä vetää nettisivua hakutulosten listalla alaspäin. Lauseyhteyden mukainen taivuttaminen taas on luonnollista kieltä, ja se saattaa parhaimmillaan jopa parantaa löydettävyyttä.
Kompastuskivenä synonyymit ja mutkikkaat rakenteet
Oletamme suomenkielisen Googlen kömpelöksi, koska olemme tottuneet siihen, että suomen kieli jää teknologisessa kehityksessä maailman valtakielten varjoon. Paikoin oletus pitääkin paikkansa.
– Yksi Googlen suomen kieleen liittyvistä heikkouksista liittyy samaa tarkoittavien sanojen tunnistamiseen, Arttu Raittila sanoo. – Jos englanniksi hakee sanoilla user guide, haku löytää sellaisiakin sivuja, joilla on vain sana manual. Suomen sanoja käyttöopas ja ohjekirja Google ei tunnista samalla tavalla synonyymeiksi.
Ongelmia aiheuttavat myös harvinaiset sijamuodot sekä sijapäätteen ja omistusliitteen yhdistelmät.
Raittila kertoo tapauksesta, jossa nettisivun haluttiin löytyvän hakusanalla kokemuksia. Sana kuitenkin päätyi sivulle omistusmuodossa: kokemuksiasi. Monikon partitiivin päätteen ja omistusliitteen yhdistelmä oli koneelle liikaa, eikä sivu noussut hakutuloksiin halutusti.
Yllättäen näiden heikkouksien huomioiminen voi Raittilan mukaan kääntyä lukijan eduksi.
– Jos hakukoneoptimoinnin takia päädytään valitsemaan synonyymeista se, jota ihmiset suosivat, sehän parantaa samalla tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta, hän huomauttaa. Samoin voi ajatella erityisen mutkikkaiden taivutusmuotojen välttämisestä.
Kun lukija tykkää, hakukonekin tykkää
Osuvat hakusanat eli avainsanat ovat perinteisesti olleet hakukoneoptimoinnin ykkösasia. Tärkeitä ne ovat edelleen. Kannattaa siis selvittää sanat, joilla tavoiteltu lukija puhuu tekstissä käsiteltävistä asioista, ja sijoittaa niitä strategisiin paikkoihin verkkosivulla. Vinkkejä voi lukea tämän artikkelin lopusta.
Yksittäisten avainsanojen painoarvo on kuitenkin vähentynyt. Hakukone arvioi nyt enemmänkin sivuston yleistä laatua ja hyödyllisyyttä haun tehneelle käyttäjälle. Arviointi pohjautuu monimutkaiseen järjestelmään, joka hyödyntää muun muassa koneoppimista.
– Google haluaa olla käyttäjilleen mahdollisimman hyödyllinen. Siksi se nostaa hakutuloksiin sivuja, joiden se uskoo vastaavan parhaiten kävijöiden kysymyksiin, Arttu Raittila selittää. Googlen näkökulmasta parhaita vastauksia saa sivustoilta, joilla aihepiiriä käsitellään monipuolisesti ja kattavasti. Se tutkii sivuston laajuutta ja rakennetta sekä analysoi sivuilla käytettyjen käsitteiden suhteita toisiinsa.
Sivuun kannattaa linkittää, sillä se on hakukoneelle merkki siitä, että sivulla olevaa sisältöä arvostetaan.
Sisällön lisäksi hakutulosten järjestymiseen vaikuttaa moni muukin asia. Jos sivuun esimerkiksi linkitetään paljon, se on Googlelle merkki siitä, että sivulla olevaa sisältöä arvostetaan. Sitä siis kannattaa tarjota muillekin vastaavaa tietoa etsiville. Osa kriteereistä taas koskee sivuston teknistä toteutusta.
– Kaikki liittyy käyttäjäkokemukseen. Jos sivusto on luotu teknisesti niin, että hakukoneen on vaikea lukea sitä koneellisesti, eivät myöskään sokeat ja heikkonäköiset pysty lukemaan sitä ruudunlukuohjelmillaan. Sellainen sivusto ei menesty hakutuloksissakaan, toteaa Raittila.
Mihin puhetoiminnot vievät kirjoitettua kieltä?
Google pyrkii nyt palvelemaan tiedonhakijoita niin hyvin, ettei näiden tarvitsisi lainkaan poistua hakusivulta. Jos se päättelee löytäneensä täsmällisen vastauksen käyttäjän kysymykseen, se lainaa kyseisen sivuston tekstiä ja näyttää vastauksen suoraan hakusivulla (nk. featured snippet, suositeltu katkelma).
Jos kirjoittaja haluaa oman sivunsa nousevan Googlen suosittelemaksi hakutulokseksi, sivulle kannattaa kiteyttää vastaus johonkin usein kysyttyyn kysymykseen. – Vastauksen tarjoaminen heti hakusivulla kuitenkin vähentää käyntejä itse sivustossa, Arttu Raittila muistuttaa.
Suositelluilla katkelmilla on yhteys myös yleistymässä oleviin puhehakuihin eli puhelimelle ääneen saneltuihin Google-hakuihin. Kun haku tehdään puhumalla, puhelin vastaa lukemalla ääneen suositellun katkelman, jos sellainen löytyy.
Suomenkieliset eivät toistaiseksi käytä hakutoimintoja yhtä keskustelevasti kuin esimerkiksi englanninkieliset, jotka usein kysyvät Googlelta kokonaisin lausein. Silti myös suomeksi kirjoitetun tekstin löydettävyydelle ja käytettävyydelle voi olla eduksi tietynlainen puheenomaisuus. Kyse ei kuitenkaan ole puhekielisyyksistä, vaan ilmaisun konkreettisuudesta ja lauserakenteiden yksinkertaisuudesta.
Puhetoimintojen huomioiminen ohjaa kirjoittajaa samaan suuntaan kuin muutkin verkkokirjoittamisen hyvät käytännöt: havainnollisuuteen ja helppolukuisuuteen. Aika näyttää, mitä muuta se voi kirjoitetun kielen kehitykselle tarkoittaa.