Sana kahvi on peräisin arabian kielen sanasta qahwa. Se on tarkoittanut alun perin kasvista valmistettua viiniä.

Kahvin viljely levisi 1400-luvulla Arabian niemimaalta Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Persiaan. Eurooppalaiset saivat ensi kontaktin kahviin turkkilaisilta, ja meidän mantereellemme kahvi rantautui 1600-luvun aikana. Tärkeä vientisatama oli Mokan kaupunki Jemenissä. Varsinkin hollantilaiset ja venetsialaiset kauppiaat toivat kahvia Euroopan tärkeisiin satamakaupunkeihin. Yksi Euroopan ensimmäisistä kahviloista perustettiinkin Venetsiaan Piazza San Marcolle.

Suomeen kahvi tuli Ruotsin kautta 1720-luvulla. Kahvin terveysvaikutuksia epäiltiin ja sen nauttimista pidettiin moraalisesti kyseenalaisena. Myöhemmin raittiusväki kuitenkin huomasi kahvinjuonnin hyvät puolet. Olihan parempi juoda piristävää kahvia kuin nauttia viinaryyppyjä. 1700-luvulla Suomessa kahvia juotiin vain vauraimmissa säätyläis- ja porvariskodeissa, 1800-luvun alussa juhlahetkinä myös maaseudulla ja jo vuosisadan lopulla niin maatalojen aamiaisella kuin ruokatunneillakin. Yleistymiseen vaikutti ennen kaikkea kahvin hinta. 1930–40-luvun sota- ja pulavuosina kansalaiset joutuivat tyytymään erilaisiin korvikekahveihin.

Kahvilajit

Kahvi (Coffea) on ikivihreä trooppinen lehtikasvi. Kahvipensas tai -puu kasvaa ja menestyy parhaiten päiväntasaajan molemmin puolin. Sitä viljellään niin Afrikassa, Aasiassa kuin Väli- ja Etelä-Amerikassakin. Maailman tärkeimmät kaupalliset kahvilajit ovat arabiankahvi eli arabica ja kongonkahvi eli robusta. Arabiankahvi on näistä yleisempi. Kasvuympäristö, ilmasto, kahvinviljelytavat ja olosuhteet vaikuttavat kahvin makuun. Niinpä eri osissa maapalloa viljellyn kahvin ominaismaku vaihtelee aivan kuten viljeltyjen viinilajikkeidenkin maut.

Raakakahvista saadaan kahvia vasta sitten, kun se on paahdettu. Vielä 1940-luvulla kahvipavut paahdettiin kotona prännärillä eli kahvinpaahtimella ja jauhettiin kahvimyllyllä. Paahtaminen onkin kahvin valmistuksen herkkä ja keskeinen vaihe. Paahdon aikana kahvipavut muuttuvat väriltään ruskeiksi, ja ne saavat paahtoasteen ja -keston perusteella ominaisarominsa. Paahdon aikana syntyy myös kahviöljyä, joka antaa merkittävän lisänsä kahvin makuun ja hajuun. Eri luokittelujen mukaan kahvi jaetaan paahtoasteeltaan erittäin vaaleasta erittäin tummaan.

Kahvinjuojien markkinat

Nykyisin on myynnissä lukuisia kahvilajeja. Niitä valmistetaan yleensä useita laatuja yhdistämällä. Parhaissa kahvisekoituksissa voi olla yli kymmenenkin kahvilaatua eri suhteessa sekoitettuina. Lopullinen kahvi valmistuu monien vaiheiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä, eikä kahvinmaistajan rooli ole ainakaan ulkopuolisen silmin niistä vähäpätöisin.

Me suomalaiset juomme väkilukuun suhteutettuna eniten kahvia maailmassa. Alati lisääntyvät ja tarjonnaltaan monipuolistuvat kahvilat tarjoavat tilaisuuden tutustua uusiin kahvilaatuihin ja trendijuomiin. Vielä 1970-luvulla kahviloissa oli tarjolla yleensä vain yhtä lajia (suodatin)kahvia. Nykyään taas parhaimmassa tapauksessa voi pyytää kahvialan spesialistia, baristaa, valmistamaan juuri mieleistään juomaa. Sana tulee italiasta, ja se tarkoittaa baarinpitäjää tai -omistajaa, joka on erityisesti espressokahvien asiantuntija.

Espresso ja kahvijuomat

Moni tuntee italialaisen vahvan ja tummapaahtoisen espresson, jonka päällä on hivenen kuohkeaa vaahtoa eli cremaa. Se tarjoillaan pienistä espressokupeista. Espressoa käytetään myös monien muiden kahvijuomien pohjana.

Cappuccinossa espresson päälle kaadetaan maitoa ja maitovaahtoa. Osien suhteet voivat vaihdella, mutta varmasti hyvää cappuccinoa saa, kun kutakin on kolmannes. Caffè mochaccino on puolestaan cappuccinoa, jossa on lisäksi höyrytettyä suklaamaitoa. Caffè latte on edellisiä miedompaa maitokahvia. Espresson lisäksi mukana on höyrytettyä maitoa ja haluttaessa myös vaahdotettua maitoa. Suomessa tästä kahvista käytetään yleisesti ilmaisua latte. Italiassa ”lattea” tilattuaan voi tosin varautua siihen, että saa eteensä lasillisen (lämmintä) maitoa! Tuhdimpi versio lattesta saadaan valmistamalla caffè mochaa. Siinä on lisäksi suklaakastiketta ja kermavaahtoa. Caffè macchiatoa saadaan valmistamalla keskikokoinen kuppi espressoa, joka koristellaan tilkalla maitovaahtoa. Caffè con panna on puolestaan koristeltu kermavaahdolla. Caffè americano tai caffè lungo on laimennettua espressoa. Kahviin lisätään kiehuvaa vettä maun mukaan.

Ranskan kielestä on peräisin café au lait eli maitokahvi (ransk. lait ’maito’). Se valmistetaan kaatamalla isoon kuppiin samanaikaisesti kuumaa kahvia ja kiehuvaa maitoa. Pohjana käytetään tummapaahtoista kahvia. Café frappé on kylmä erikoisjuoma, jossa kahviin sekoitetaan kermaa ja sokeria. Tämän jälkeen juoma pannaan pakastimeen, kunnes siitä on tullut hileistä.

Suosittuja ovat myös erilaiset maustekahvit, joiden makua voi muunnella hunajalla, siirapeilla ja eri mausteilla, kuten kardemummalla, neilikalla, kanelilla tai aniksella. Terästykseksi voi lisätä tipan likööriä. Perinteisistä kahvidrinkeistä voi mainita ainakin talvipakkasilla maistuvan Irish coffeen, joka saa makunsa kahvin, kermavaahdon ja viskin yhdistelmästä. Caffè corretto taas on espressoa, jota on terästetty vahvalla alkoholilla, kuten liköörillä.

Kahvila, kahvio ja kanttiini

Konstantinopolissa kahviloita kutsuttiin aikoinaan nimellä gahveh khaneh, joka tarkoittaa viisauden koulua. Suomessa kahvituvista ja -huoneista käytettiin vielä 1700-luvun lopulla ruotsinkielistä nimitystä kaffehus tai hieman hienommin café. 1800-luvun loppupuolella löytyi suomalaiseksi vastineeksi sana kahvila. Kahvila on itsenäinen tila, kun taas kahvio sijaitsee esimerkiksi tavaratalon tai huoltoaseman yhteydessä. Kanttiini taas on pieni kahvi- ja virvokemyymälä, joka sijaitsee sairaalassa tai muussa laitoksessa, rintamalla tai varuskunta-alueella. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten nykyään voidaan lähteä niin kahvitupaan, kahvibaariin kuin kahvisalonkiin.