Koodinumeroita

Merkkejä ja numeroita sekä niiden ja kirjaimien yhdistelmiä käytetään monenlaisissa koodinumeroissa, joilla ihmisiä, yhteisöjä, tuotteita jne. yksilöidään ja luokitellaan.

Lyhyet kirjain-numerokoodit

Osa kirjaimen ja numeron yhdistelmistä on vakiintunut merkintätavaltaan välilyönnittömiksi (esim. A4), osassa käytäntö välilyönnittömän ja välilyönnillisen kesken vielä vaihtelee (EU15 ja EU 15). Joissakin tapauksissa käytetään myös yhdysmerkkiä (DC-10).

Yhteen kirjoitettaviksi, välilyönnittömiksi ovat vakiintuneet mm. seuraavat kirjaimen ja numeron tai numeron ja kirjaimen yhdistelmät:

Paperi- ja kirjekoot:	A3, A4
Palkkaluokat:	A20, C75
Teiden nimet:	E4
Linjat ja vuorot:	raitiolinja 3A, bussivuoroilla 20 ja 21A
Muita yhteen kirjoitettavia:	MP3-soitin, 4H-liitto, G8-maat

Koululuokat

Koululuokat voi merkitä monin tavoin. Jos ilmaistaan vain luokan numero mutta ei kirjainta, käytetään järjestyslukua, joka numeroin voidaan ilmaista pisteellisellä arabialaisella numerolla (4.) tai roomalaisella numerolla ilman pistettä (IV). Järjestysluku ja sen pääsanasubstantiivi luokka kirjoitetaan erikseen.

Adjektiivi luokkalainen kirjoitetaan järjestyslukua merkitsevän numeron kanssa yhteen, ja tällöin käytetään yhdysmerkkiä.

Luokan koodissa voi käyttää arabialaisia tai roomalaisia numeroita ja isoja tai pieniä kirjaimia. Numero voi olla pisteellinen järjestysluku tai pisteetön perusluku. Lisäksi koodin voi kirjoittaa sanavälillisenä tai ilman sananväliä. Jos luokan numero tai numero-kirjainkoodi on osa yhdyssanaa, käytetään yhdysmerkkiä. Yhdysmerkin edelle tulee välilyönti, jos myös koodi on kirjoitettu välilyönnillisenä, muuten ilman välilyöntiä.

Kun luokkia osoittavat järjestysluvut esiintyvät rajakohtailmauksissa, ne merkitään ja luetaan seuraavasti:

Jos rajakohtailmaus on yhdyssanan osana, se merkitään ja luetaan seuraavasti:

Pitkät koodinumerot

Pitemmissä koodinumeroissa ryhmittely on tarpeen hahmottamisen helpottamiseksi. Eri koodinumeroissa on omat vakiintuneet ryhmitys- ja merkintätapansa, jotka perustuvat mm. lakeihin ja standardeihin.

Henkilötunnus

Henkilötunnuksen alkuosa ilmaisee syntymäajan niin, että päivä, kuukausi ja vuosi esitetään kukin kahdella numerolla. Alkuosaa seuraa nelimerkkinen tunnus, joka erottaa samana päivänä syntyneet toisistaan. Syntymäaika ja tunnus erotetaan toisistaan merkillä, joka 2000-luvulla syntyneillä on A, 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki ja 1800-luvulla syntyneillä plusmerkki.

121206A123Z	(2000-luvulla syntyneen henkilötunnus)
230235-234Z	(1900-luvulla syntyneen henkilötunnus)
121299+123Z	(1800-luvulla syntyneen henkilötunnus)

Auton rekisterinumero

Auton rekisterinumeroon kuuluu kirjainosa, jossa on kaksi tai kolme kirjainta, ja numero-osa, jossa on enintään kolme numeroa. Kirjainosa ja numero-osa erotetaan toisistaan yhdysmerkillä.

Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus koostuu kaikkiaan neljästä osasta, joista ensimmäinen ilmaisee kunnan, toinen sijaintialueen (kylän, kaupunginosan tms.), kolmas ryhmän (talon, korttelin jne.) ja neljäs rekisteriyksikön (tilan, tontin jne.). Kun kiinteistötunnus esitetään kokonaan, osat erotetaan toisistaan yhdysmerkillä. Tällaista merkintää voidaan käyttää asiakirjoissa ja tulosteissa.

Tekstissä kiinteistöön on usein havainnollisinta viitata osin sanallisesti, osin numerolla. Tällöin ryhmän ja rekisteriyksikön numerot erotetaan toisistaan kaksoispisteellä.

Myös kartassa käytetään kaksoispisteellistä merkintätapaa.

ISBN

Kirjan kansainvälinen tunnus ISBN auttaa kirjan tunnistamisessa ja löytämisessä. Tunnus annetaan painettujen kirjojen lisäksi myös esimerkiksi elektronisille tallenteille. ISBN-tunnus koostuu maa- tai kieliryhmätunnuksesta, kustantajatunnuksesta, julkaisutunnuksesta ja tarkistusmerkistä. Nämä erotetaan toisistaan yhdysmerkillä, ja tunnusnumeron eteen kirjoitetaan lyhenne ISBN. Nykyisin ISBN-tunnuksessä on 10 merkkiä (yhdysmerkkien lisäksi), mutta vuoden 2007 alusta tunnus muuttuu 13-merkkiseksi.

ISSN

Kansainvälinen ISSN-tunnus auttaa lehden tai muun jatkuvasti ilmestyvän julkaisun löytämisessä ja tunnistamisessa. ISSN-tunnus koostuu kahdesta neljän merkin jonosta, jotka erotetaan toisistaan yhdysmerkillä. Tunnusnumeron eteen kirjoitetaan lyhenne ISSN.

Y-tunnus

Yritys- ja yhteisötunnus eli Y-tunnus koostuu seitsemästä numerosta ja tarkistusmerkistä, jotka erotetaan toisistaan yhdysmerkillä.

ALV

Arvonlisäveronumero eli ALV-numero muodostetaan yritys- ja yhteisötunnuksesta lisäämällä tunnuksen eteen maakoodi ja poistamalla yhdysmerkki.

Pankkitili

Pankkitilin numero koostuu pankin tunnuksesta ja tilinumerosta, jotka erotetaan yhdysmerkillä. Pankin tunnuksessa on kuusi numeroa, ja tilinumeron pituus on kahdesta kahdeksaan numeroa.

Kansainvälinen pankkitilinumero IBAN koostuu maatunnuksesta, tarkistusnumerosta, pankin tunnuksesta ja tilinumerosta. Sähköisessä tiedonsiirrossa IBAN-numeroa ei ryhmitellä.

Muulloin – esimerkiksi paperille kirjoitetussa laskussa – IBAN-numero ryhmitetään hahmottamisen helpottamiseksi vasemmalta alkaen neljän merkin ryhmiin.

Maksun viitenumero

Maksun viitenumero jaksotetaan laskulomakkeeseen oikealta laskien viiden numeron ryhmiin, jotka erotetaan toisistaan välilyönneillä. Numeroiden määrä vaihtelee; enintään niitä voi olla kaksikymmentä.

Maksettaessa välilyöntejä ei tarvitse näppäillä. Maksajan kannalta on helpointa, jos myös näppäiltäviä numeroita on mahdollisimman vähän.

Koodinumeroihin liittyviä lyhenteitä:

ALV ~ alv.	arvonlisäveronumero
alv. rek.	arvonlisäverovelvollisuus rekisteröity
BIC	Bank Identification Code
dnro	diaarinumero
hetu	henkilötunnus
ISBN	International Standard Book Number
ISSN	International Standard Serial Number
IBAN	International Bank Account Number
krnro	kaupparekisterinumero
lk.	luokka
nro	numero (myös n:o)
rek.nro	rekisterinumero
tilinro	tilinumero
Y-tunnus	yritys- ja yhteisötunnus