Suomen keskeisimmät ruotsinkieliset paikannimet on koottu hakemistoon Svenska ortnamn i Finland. Hakemistosta on julkaistu sähköisenä syksyllä 2012 uusi, tarkistettu ja korjattu painos. Edellinen painos on vuodelta 1984. Verkkojulkaisua päivitetään ja täydennetään aina tarvittaessa.

Uudistettu painos

Uudistettuun Svenska ortnamn i Finland -hakemistoon on lisätty noin 700 nimeä. Mukana ovat muun muassa Helsingin nimet Fiskehamnen (suomeksi Kalasatama) ja Ultuna (sama nimi suomeksi ja ruotsiksi) sekä aiemmasta painoksesta puuttuneet asuinalueiden, kulmakuntien ja muiden paikkojen nimet ympäri maata. Hakemistossa on melkein 5 000 kohteen nimeä, joista noin 2 000:lla on nimi myös suomeksi. Lisäksi hakemisto sisältää päivitettyä tietoa niistä paikoista, joihin nimet viittaavat.

Osa aiemman painoksen nimistä on poistettu. Tällaisia ovat  mm. käytöstä poistuneet rautatieasemat ja -seisakkeet, joita ympäröivällä kylällä ei enää ole käytössä ruotsinkielistä nimivastinetta, oppilaitokset tai opetuspisteet, joissa opetus on lakkautettu tai joissa se on yksinomaan suomenkielistä (esim. Domarby Euroopan metsäinstituutin Tuomarniemen yksiköstä Ähtärissä), sekä tilat, joilla ei enää ole käytössä ruotsinkielistä nimeä (esim. Fredsberg Askolan Tiilän kartanosta, jonka päärakennus on purettu ja korvattu uudella asuinrakennuksella).

Hakemisto sisältää tietoa nimien oikeinkirjoituksesta, ääntämisestä, nimen tarkoittaman paikan lajista (esim. järvi, kylä, luoto) ja mahdollisista nimien suomenkielisistä vastineista. Paikkaa voi hakea myös suomenkielisellä nimellä ja tarkistaa, käytetäänkö siitä ruotsinkielistä nimeä.  Hakuehtona voi käyttää myös kunnannimeä, jolloin saa listan keskeisistä kunnan ruotsinkielisistä paikannimistä. Kohteiden sijainti on ilmaistu sekä nykyisten kuntien että osaksi myös aiemman, 1960-luvun lopulta tapahtuneita kuntaliitoksia edeltäneen kuntajaon mukaisesti. Kunnanniminä käytöstä poistuneet paikannimet ovat edelleen elinvoimaisia ja tärkeitä asukkaiden alueidentiteetin kannalta. Niitä on siis syytä käyttää edelleen, vaikka alueet hallinnollisesti kuuluvatkin uuteen suurempaan kuntaan.

Käytössä olevat ja vanhentuneet nimet

Hakemistossa erotellaan toisistaan käytössä olevat ja vanhentuneet nimet. Elinvoimaisia nimiä suositellaan käytettäväksi edelleen, kun taas vanhentuneiden ruotsinkielisten nimien tilalla voi usein käyttää mieluummin suomenkielistä vastinetta myös ruotsinkielisissä yhteyksissä.  Osa sellaisista nimistä, jotka hakemiston aiemmassa painoksessa on merkitty vanhentuneiksi, on sittemmin arvioitu uudelleen elinvoimaisiksi. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Kontiolahden ruotsinkielinen vastine Kontiolax ja Kuhmoisten vastine Kuhmois. Nimestä Ackas on puolestaan tullut Akaan vallitseva ruotsinkielinen vastine, kun taas Salpausselän ruotsinkielistä nimeä Stängselåsen pidetään nykyään vanhentuneena.

Tarkistustyön on tehnyt Kotimaisten kielten keskuksen ruotsin kielen nimistönhuoltaja yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijaryhmän sekä ruotsinkielisten että kaksikielisten kuntien viranomaisten kanssa. Hakemiston suomenkieliset nimet on myös tarkistettu Kotimaisten kielten keskuksessa.

Svenska ortnamn i Finland on käytettävissä osoitteessa kaino.kotus.fi/svenskaortnamn(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Ruotsista kääntänyt Ulla Koistinen