Tarkastelin kandidaatintutkielmassani (2020) kolmen pisteen käyttöä Suomi24-keskustelupalstalla. Kun esittelin ideaani tuttavapiirilleni, monet sanoivat suoraan, että kolmella pisteellä ilmaistaan sarkasmia. Tai esitetään pohtivaa… Arkijärkeily ei kuitenkaan riittänyt minulle, vaan halusin lähteä selvittämään tieteellisin keinoin, miten tätä välimerkkiä käytetään internetissä.
Kolme pistettä vaikkapa arkisessa viestittelyssä tai internetin palstoilla herättää monesti keskustelua sekä monenkirjavia mielipiteitä ja tulkintoja siitä, mitä sillä yritetään ilmaista. Vaikka kolmen pisteen käyttöä internetissä voisi verrata vähintään Villiin länteen, on sitä pyritty kuvaamaan esimerkiksi Kielikellon numerossa 2/2006 sekä Kielitoimiston ohjepankissa. Näissä lähteissä kolmea pistettä kuvaillaan tuttavalliseksi ja kaunokirjalliseen tyyliin sopivaksi, joskin ohjeissa pääasiana on se, että välimerkin avulla ilmaistaan lauseen tai sanomisen jäävän jollakin tavalla kesken. Tämä puolestaan on omiaan synnyttämään vihjailevan tai muulla tavalla tunnelmoivan sävyn.
Tutkielmassani halusin selvittää erityisesti, mitä tämä kuvauksen ”vihjaileva tai tunnelmoiva sävy” oikein on, minkä vuoksi suuntasin Suomi24-keskustelupalstalle ja aloin tutkia kolmen pisteen käyttöä merkitys- ja vuorovaikutuslähtöisesti.
Suomi24.fi on luonteeltaan epämuodollinen alusta, ja ajattelin, että sieltä todennäköisesti selviää, miten ihmiset käyttävät kolmea pistettä viestiessään toisilleen epävirallisissa yhteyksissä. Tutkielmani tavoite olikin selvittää, millaisia viestinnällisiä funktioita kolmella pisteellä on eli mitä sillä halutaan ilmaista.
Havaitsin kolme erilaista funktiota: naljailu, pohdinta ja tarinointi. Kaksi ensimmäistä vastaavat täysin tuttavieni ajatuksia tutkimusaiheestani. Kukaan heistä ei kuitenkaan nostanut esille kolmen pisteen tarinallista ulottuvuutta, vaikka tätä välimerkkiä käytetään monesti tyylikeinona erilaisissa kirjallisuuden helmissä. Seuraavaksi tarkastelen lähemmin kutakin funktiota ja niiden rakentumista valaisevien esimerkkien kera.
”Tärkein” ensin eli se naljailu…
Tutkimuksessani korostui monella tavalla kolmeen pisteeseen liittyvä negatiivinen lataus, jota kutsun naljailuksi. Usein kolmen pisteen mukana aineistossani tuli siis epäsuoraa piikittelyä tai ihan avointa vinoilua joko toisia kirjoittajia tai esimerkiksi poliittisia päättäjiä kohtaan. Seuraavassa on tyypillisiä esimerkkejä naljailusta (esimerkkien oikeinkirjoitusta ei ole muutettu):
1) Väitätkö ettei rukoilusi sen puolesta auta...? No, ota pakkopaitaisi pois että voisit taputtaa. Tapitat pallit nenälläsi tätä Uskonnot ja uskomukset-palstaa muutenkin 25/8, koska olet yksinäinen Luterilainen lutka.
2) Et taida kyetä näkemään kokonaistilannetta yhtään? Ihan nimittäin talouden perusasioita...ihan lukiotason asioita...
3) Kaikkia se jumala leivässä pitääkin ... huoh.
4) Non nih, eikös oteta taas sivuston tärkein asia ja aihe ”työn alle”... Hah hah haaa!!!.
Nämä esimerkit valottavat hyvin naljailun monipuolisuutta ja niitä kielellisiä ilmiöitä, jotka voimistavat kolmen pisteen vuorovaikutuksellista merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä esimerkissä sanat on kohdistettu jollekulle käyttäen verbin sinä-muotoa. Tämän lisäksi etenkin ensimmäisessä esimerkissä kirjoittaja on erityisen ilkeä haukkuessaan keskustelutoveria yksinäiseksi Luterilaiseksi lutkaksi.
Samanlaista ilkeää merkitystä ilmaisevat toisen esimerkin vähättelevä partikkeli ihan ja kolmannessa esimerkissä koko lausahdus, joka asiayhteydessään viittaa toisen keskustelijan tyhmään kommenttiin. Naljailussa korostuu siis usein juuri ilkeys toisia kirjoittajia kohtaan, mikä ilmenee suhtautumista osoittavilla partikkeleilla, erilaisilla epäkohteliaisuusstrategioilla sekä suoralla puhuttelulla.
Kolmeen pisteeseen ja naljailuun yhdistyy selvästi myös kommenttien affektiivisuus eli tunnevaltaisuus. Sitä tuodaan esille monella tavalla: Esimerkkien 3 ja 4 kirjoittajat ilmaisevat tunteitaan huudahduksin, jotka tuovat esille heidän asennoitumisensa keskustelua tai muita kirjoittajia kohtaan. Kolmannen esimerkin kirjoittaja tuntuu olevan tympääntynyt huokaistessaan ja neljännen näppäimistöltä kaikuu ilkamoiva nauru.
Tunnevaltaisuus tulee esille myös naljailevien kommenttien puheenaiheissa, kuten uskonnossa ja politiikassa. Keskustelu muun muassa näistä aiheista on usein kahtiajakautunutta ja tunnepitoista, minkä vuoksi se yltyy välillä ikäväksi sanailuksi.
Pitäisiköhän sitä seuraavaksi pohtia…?
Toisena viestinnällisenä funktiona verkkokeskusteluista nousi esille kolmen pisteen käyttäminen erilaisissa pohdinnoissa. Monesti kommenteissa haluttiin osoittaa jonkinasteista epävarmuutta tai muuten vain pohdiskella vallitsevaa asiaintilaa. Muutama esimerkki tästäkin:
5) Mutta kyseessä on kuitenkin käsikirjoituskilpailu jossa synopsis on vain täydentävä dokumentti, todennäköisesti haluavat sen vain helpottamaan luku-urakkaa mutta vaikea kuvitella sen puuttumisen estävän osallistumisen... Itse käsikirjoitus on kuitenkin se varsinainen teos.
6) Jos sovittelu päät[t]yy aina pitkävihaisen ehdoilla niin toki se on silloin väärin...
7) Tekisi mieli kysyä niiltä päättäjien asemassa olevilta, että tietääkö ne esimerkiksi mitä ne omalla ”rasismin vastustamisella” ovat samalla hyväksymässä ja puolustamassa...?
Näissä esimerkeissä epävarmuuden ilmentymistä voi hahmottaa kolmen pisteen ohella kahdella eri tasolla: sana- ja virketasolla. Sanatasolla korostuvat erityisesti mentaaliset eli mielen sisäisiin toimintoihin liittyvät verbit. Viidennessä esimerkissä kirjoittajan on vaikea kuvitella ja seitsemännessä puolestaan kirjoittajan tekisi mieli. Molemmat verbit kuvaavat kirjoittajan omia ajatuksia ja tuovat ilmi sen, että hän käy niitä läpi kirjoittaessaan.
Toisekseen viesteissä korostuvat usein erilaiset kuvailevat adverbit, jotka osoittavat kirjoittajan omaa suhtautumista keskusteluun tai kommentteihin yleisesti. Tällaisia sanoja ovat muun muassa viidennen esimerkin arveleva todennäköisesti sekä kuudennen esimerkin suhtautumista osoittava pikkusana toki.
Yleisemmällä tasolla laajasta aineistosta erottuu myös joitakin pohdintaan nojaavia aihepiirejä ja siten myös näihin aihepiireihin kiinteästi liittyviä sanoja. Tällaisia aihepiirejä ovat esimerkiksi parisuhteet ja politiikka, joista keskustellaan kuudennessa ja seitsemännessä esimerkissä.
Kolmea pistettä käytetään osoittamaan jonkinasteista epävarmuutta tai asiaintilan pohdiskelua.
Lause- ja virketasolla kolmeen pisteeseen liittyy usein kysyviä lauseita sekä jossittelua. Kysyvät lauseet ovat avoimen pohtivia. Perinteisesti niiden tarkoituksena on etsiä vastaus itseä askarruttaviin asioihin, kuten seitsemännessä esimerkissä, jossa epäsuoraan kysymyslauseeseen ja kolmeen pisteeseen liitetään vielä kysymysmerkki painottamaan virkkeen kysyvää luonnetta.
Toisaalta osa kysymyksistä saattaa olla retorisia eli sellaisia, joihin ei edes kaivata vastausta. Tällöin kysymyksen tehtävänä voi olla herättää yleisesti pohdintaa ja kannustaa muita keskustelijoita miettimään esitettyä asiaa. Seitsemännen esimerkin kysymyksen voisi siis tulkita myös retoriseksi, mutta selvää on, että molemmissa tapauksissa kirjoittaja nostaa yhteiskunnalliset aiheet pohdinnan keskiöön. Esimerkissä 6 kirjoittaja puolestaan asettaa esittämänsä asian ehdolliseksi, mikä osoittaa hänen pohtineen oikeaa ja väärää. Pohtiminen tulee siis kokonaisuudessaan monella eri tavalla esille.
Sitten… vielä siitä… tarinoinnista…
Ehkä yllättävin tapa käyttää kolmea pistettä Suomi24-keskustelupalstalla oli tarinointi. Näin jälkikäteen ajatellen se on kuitenkin melko odotettavaa, sillä kolmella pisteellä on oma tyylillinen asemansa kaunokirjallisuudessa ja kirjoitetussa puhekielessä. Kolmella pisteellä mukaillaan puhutun kielen piirteitä, kuten katkonaisuutta, mikä ei ole ihmeellistä sosiaalisen median kielessä, joka sijoittuu kielimuodoltaan jonnekin puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastoon.
Tarinoinnilla viittaan kokonaisuuteen, jossa kolmea pistettä käytetään tarinan jäsentämiseen. Tämäkin aukeaa parhaiten esimerkkien kautta:
8) Kivoja merkkipäiviä ...aina silloin tällöin tulee vi[l]kaistua....Tuo herkku joka tänään on päivän teema...on hyvää....kuten kuvailit on erilaista ...eri muodossa....leivän päällä just.....maasdamia....sekin on namia..
9) Kerran luotin liikaa plotteriin ja zoomatessa varmaan jotkut kivet katosi ...ja ja kevyellä vauhdilla kolahti köli kiviin ...samalla sekunnilla irroitin otteeni pinnasta...ajattelin että jos peräsin osuu kiveen,niin se muovautuu paremmin ottamaan mekaanisen kuormituksen vastaan...onneksi ei osunut!
Esimerkit ilmentävät tarinointia kahdella eri tavalla. Esimerkissä 8 kolmea pistettä käytetään ajatusprosessin kertomukselliseen ilmentämiseen, jossa pisteillä ilmaistaan taukoa ja katkosta puheenomaisessa kirjoituksessa. Varsin runsas pisteiden käyttö luo viestiin hyvin katkonaisen ja jopa jännitystä rakentavan rytmin.
Esimerkissä 9 pisteet sen sijaan jäsentävät tarinan kulkua, mikä näkyy siinä, että kolmella pisteellä ikään kuin vaihdetaan näkökulmaa: aluksi esitellään alkutilanne, kolmen pisteen jälkeen siirrytään itse tapahtumaan, kunnes lopussa saman välimerkin avulla edetään loppupäätelmään. Esimerkin tarinallisuutta lisää olennaisesti myös tarinallisille teksteille tyypillinen ajallinen jäsentely, tässä fraasein kerran ja samalla sekunnilla. Kaikkiaan kolmea pistettä käytetään tarinallisesti monissa yhteyksissä aina seksuaalissävytteisistä fantasioista hyvin konkreettisiin merenkäyntiselostuksiin.
Entäs sitten…?
On selvää, ettei välimerkeille tai oikeastaan millekään kielelliselle ilmaukselle voida määrittää ehdotonta merkitystä. Merkitykset ovat luonteeltaan hyvin muuttuvia ja tilannesidonnaisia, minkä tutkimuksenikin osoittaa: kolmea pistettä käytetään luonteeltaan hyvin erilaisissa tilanteissa ja joskus jopa ristiriitaisesti. Esimerkiksi tämän yhteenveto-osion otsikko Entäs sitten…? voitaisiin tulkita sekä pohdiskeluksi että naljailuksi riippuen asiayhteydestä. Tämä osoittaa tarpeen tutkia kielenkäyttöä ja muun muassa välimerkkejä käyttölähtöisesti.
Mielenkiintoista on myös pohtia, millä tavalla kielenhuollon ohjeiden kuvaus kolmesta pisteestä vihjailevana ja tunnelmoivana välimerkkinä toteutuu tutkimukseni raameissa. Kokonaisuudessaan koen, että tunnelmointi liittyy vahvasti tarinointiin ja pohdintaan, jolloin yritetään kirjallisesti välittää toiselle tapahtuma tai ajatuskulku kaikkine sävyineen.
Vihjailu puolestaan linkittyy selkeästi naljailuun – vaikkakaan naljailu ei aina ole niinkään hellävaraista vihjailua vaan toisinaan suoranaista ryöpytystä. Kielenhuollon kuvausta kolmesta pisteestä voisikin ehkä tältä osin päivittää, sillä kolmeen pisteeseen liittyy ainakin verkkokeskusteluissa vahva negatiivinen ja melko avoimen sarkastinen leima. Olisi jännittävää tutkia myös, miten kolmea pistettä käytetään muilla alustoilla kuin keskustelupalstoilla, jolloin kuvaus tästä välimerkistä saattaisi avautua entisestään…
Lähteet
Kielikello: Kolme pistettä… – Kielikello 2/2006. https://www.kielikello.fi/-/kolme-pistetta-(avautuu uuteen ikkunaan)
Kielitoimiston ohjepankki: Kolme pistettä. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/47(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Niiranen, Tuomo 2020: ”Kaikkia se jumala leivässä pitääkin … huoh” – Kolmen pisteen semanttiset puhefunktiomerkitykset Suomi24-keskustelupalstalla. Suomen kielen kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202101071018(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Lisälukemistoa kolmesta pisteestä esimerkiksi pikaviestimissä ja kaunokirjallisuudessa
Bollinger, Doris U. 2009: Use patterns of visual cues in computer-mediated communication. – The Quarterly Review of Distance Education 10 (2) s. 95–108.
Darics, Erika 2010: Relational work in synchronous text-based CMC of virtual teams. – Rotimi Taiwo (toim.), Handbook of research on discourse behavior and digital communication. Language structures and social interaction s. 830–851. Hershey: IGI Global.
Koivisto, Aino 2013: Katkelmallisuus ja affekti. Kolme pistettä dialogissa. – Aino Koivisto & Elise Nykänen (toim.). Dialogi kaunokirjallisuudessa s. 153–182. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Mak, Bernie Chun Nam 2014: Instant messaging in office hours. Use of ellipsis dots at work and Hong Kong culture. – International Journal of Language Studies 8 (2) s. 25–50.
Ong, Kenneth Keng Wee 2011: Disagreement, confusion, disapproval, turn elicitation and floor holding. Actions accomplished by ellipsis marks-only turns and blank turns in quasisynchronous chats. – Discourse Studies 13 (2) s. 211–234.
Pääkkönen, Eero 1967: Ellipsi ja kolme pistettä Pentti Haanpään Noitaympyrässä ja Juha Mannerkorven romaanissa Vene lähdössä. Helsingin yliopisto.