Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Ulla Tiililä

Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?

Ulla Tiililä

Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja …

Tunteet ja asenteet

Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?

Ulla Tiililä

Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa

Katariina Iisa, Ulla Tiililä

On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …

Keskustelua

Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa

Ulla Tiililä

Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.

Artikkeli

Keskustelun periaatteista kohteliaisuuteen. Uusia näkökulmia virkakirjeiden ongelmiin

Ulla Tiililä

Virkakirjeiden – mm. hallinto- ja korvauspäätösten – ongelmana ei ole vain vaikeaselkoisuus: niissä rikotaan monia tavallisen, kohteliaan kielenkäytön sääntöjä. Varsin yleistä on esimerkiksi se, että viranomaiselta saa kysymykseensä puutteellisen tai ylimalkaisen vastauksen. Virkakirje saattaakin luoda kirjoittajastaan töykeän ja yhteistyöhön haluttoman kuvan. Kielitoimistossa virkakielen kouluttajana toiminut Ulla Tiililä tarkastelee virkakirjeitä kohteliaisuuden näkökulmasta.

Artikkeli