kirjoittajalta
Ulla Tiililä
Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys
Ulla Tiililä
Hyvä hallinto on kielenkäytön kysymys. Hyvä virkakieli taas on muutakin kuin selkeitä tekstejä. Jos virkakieltä ja hallinnon toimivuutta halutaan parantaa, on välttämätöntä laajentaa kielikeskustelua.
Kieli käytössä
Hallintolaki koskee myös virastojen nimiä
Ulla Tiililä
Hyvä julkisen laitoksen nimi on paikantava, toimintaa luonnehtiva ja vielä asiakaslähtöinenkin. Yhä useampi viranomainen käyttää kuitenkin yksiköittensä nimissä pelkkiä teonnimiä, kuten riskinhallinta tai antolainaus. Tällaiset nimet eivät täytä hallintolain vaatimuksia hyvästä kielenkäytöstä.
Hallinnon nimet
Mrs vai mrs Jones?
Ulla Tiililä
Kysymys: Kun suomenkielisessä tekstissä kirjoitetaan briteistä, kirjoitetaanko suomalaisittain pienellä mr Smith ja mrs Jones vai …
Kysyttyä
Kirjoittajien koulutus kannattaa
Ulla Tiililä, Annastiina Viertiö
Hyvän kielen merkityksestä ollaan yleensä yksimielisiä. Hyvänä pidetään esimerkiksi selkeää ja elävää kieltä, joka ottaa …
Artikkeli
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä
Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.
Artikkeli
Näkymiä tekstityöhön ja työteksteihin
Ulla Tiililä
Miksi viranomaisten tekstit ovat lukijan mielestä hankalia? Ovatko ne tekstien tekijöiden mielestä selviä ja ymmärrettäviä? Millaisten työvaiheiden kautta tekstit syntyvät, miten työ vaikuttaa kieleen ja kieli työhön? Tällaisten kysymysten esittäminen avaa uudenlaisen näkökulman hallinnon tekstien tarkasteluun. Jos tekstejä halutaan parantaa, on suunnattava katse itse teksteistä ja kielestä myös tekstin tekemisen tapoihin.
Artikkeli
Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä
Ulla Tiililä
Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.
Kieli ja työelämä
Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset
Ulla Tiililä
Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.
Artikkeli
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Sanat
Kielenhuolto ja kielellinen seksismi. Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja?
Ulla Tiililä
Euroopan neuvoston suosituksen mukaan sen jäsenvaltioiden pitäisi edistää sellaisen kielen käyttöä, joka parantaa miesten ja …
Tunteet ja asenteet