Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Taru Kolehmainen

Erisnimestä yleisnimeksi
aataminomenoita Kankkulan kaivoon

Taru Kolehmainen

Kun erisnimi siirtyy kuvalliseen käyttöön, siitä saattaakin tulla pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleisnimi, esimerkiksi Aatamista  ”vanha aatami”.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Tiedotuksia elämänkaarelta

Taru Kolehmainen

Ihmisen elämänkaaressa on joitakin merkkikohtia, joista ilmoitetaan usein myös julkisesti, tavallisesti sanomalehdessä. Niitä ovat ainakin …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat

Taru Kolehmainen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunta perustettiin vuonna 1928. Sen ensimmäisiä tehtäviä oli vierassanojen oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen. Asia nostatti kiihkeitä tunteita.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kapulakieltä ja lampaanlatinaa

Taru Kolehmainen

Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on  tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?

Sanojen taustaa

Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?

Taru Kolehmainen

Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Teitittelyn pitkä historia

Taru Kolehmainen

Toista ihmistä voi puhutella sinutellen, teititellen tai, niin kuin aikanaan on tehty, kolmatta persoonaa käyttäen. Puhuttelu ei ole aina ennenkään ollut vain lauseopillinen vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Montako sijamuotoa?

Taru Kolehmainen

Kysymys: Kuinka monta sijamuotoa on suomen kielessä? Aikoinaan koulussa opetettiin, että niitä on viisitoista. Tähän …

Kysyttyä

Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa

Taru Kolehmainen

Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Ensimmäinen kielilautakunta

Taru Kolehmainen

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Yhdysmerkin käytön ja paikannimien oikeinkirjoituksen vaiheita

Taru Kolehmainen

Yhdysmerkin käytön nykyiset säännöt vakiintuivat jo melko varhain. Pitempään horjuntaa on ollut yhdessä yhdyssanojen erityisryhmässä, paikannimissä.

Kielenhuollon historia ja periaatteet