Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Tarja Larsson

”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa”
Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet

Tarja Larsson

Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.

Vähemmistökielet

Sanapilvi sanoista nukkuma-aamu, rondelli, kirjoittaa ulos, fiikata, myyssata, palkonki, blipata, linne, rullarappuset, Vakuutuskassa, maakäräjät, Mello, lingonsyltti, loppis.

Kielineuvontaa Pohjanlahden molemmin puolin

Tarja Larsson, Henna Leskelä

Millaisia tarpeita suomen kielen käyttäjillä on Suomessa? Entä Ruotsissa? Ensimmäinen suomen kielen neuvontapalveluja vertaileva kartoitus kertoo, että Kotuksen neuvonnasta kysytään ennen kaikkea oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, kun taas Ruotsissa pohditaan pääasiassa ruotsinkielisten termien suomenkielisiä vastineita. Neuvontavastauksissa korostuu yhtenäinen kielineuvojapuhe, vaikka erojakin on havaittavissa.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Osa Suomesta ja Ruotsista sekä kysymysmerkkejä.