kirjoittajalta
Riitta Eronen
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Riitta Eronen
Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …
Kysyttyä
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Riitta Eronen
Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: -puoleinen ja -puolinen. Joskus on vaikea …
Kysyttyä
Portfoliosta kehityskansio
Riitta Eronen
Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. …
Kysyttyä
Kotus täyttää vuosia
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon …
Artikkeli
Kaupunkisuunnittelua nimistön keinoin
Riitta Eronen
Keväällä 2001 Helsingin uuden Munkkisaaren asuinalueen suunnittelu viivästyi, kun erimielisyyksiä herättäneet nimiehdotukset lykkäsivät koko kaavan …
Kieli ja työelämä
Rulettaa
Riitta Eronen, Erkki Savolainen
Kysymys: Mitä tarkoittaa verbi rulettaa? Tunsin itseni jotenkin tyhmäksi, kun en ollut kuullut siitä mitään. …
Kysyttyä
Viestintävirasto
Riitta Eronen
Entinen Telehallintokeskus on nykyiseltä nimeltään Viestintävirasto (huom. iso alkukirjain).
Kysyttyä
Slangin pikkujättiläinen
Riitta Eronen
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin.
Artikkeli
Ulkomaalainen ja ulkomainen
Riitta Eronen
Suomen kielen lautakunta käsitteli keväällä 2001 sanojen ulkomainen ja ulkomaalainen työnjakoa. Lautakunta katsoi, että sanakirjoissa ja kielioppaissa tähän asti esitetty kanta on liian yksioikoinen.
Artikkeli