Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Riitta Eronen

Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?

Riitta Eronen

Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.

Rakenteet

Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen

Riitta Eronen

Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …

Kysyttyä

Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen

Riitta Eronen

Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: -puoleinen ja -puolinen. Joskus on vaikea …

Kysyttyä

Valtiotieteen vai valtiotieteiden kandidaatti?

Riitta Eronen, Arto L. Savolainen

Kysymys: Nykysuomen sanakirja, ainakin minun painokseni, sanoo, että valtiotieteilijät ovat valtiotieteen kandidaatteja ym., kauppatieteilijät taas …

Kysyttyä

Henki vai henkilö?

Riitta Eronen, Tuula Puro

Kysymys: Nykyisin kuulee paljon käytettävän määrien yhteydessä sanaa henkilö, vaikka olisi kai oikeakielisempää käyttää sanaa …

Kysyttyä

Pieniä ja suuria pronominipulmia

Riitta Eronen

Kuusikymmenluvulla usein radiossa soinut Pertti ”Spede” Pasasen ”Pronominirock” auttoi äidinkielenopettajia iskostamalla silloisten kuulijoiden mieleen pronominirimpsun: minä sinä hän, me te he, tämä, tuo.... Pronominit on helppo luetella, mutta niiden käyttö on joskus hankalaa.

Artikkeli

Hemaiseva huikaisee

Riitta Eronen

Yleisradion Kielikorvassa kysyttiin syksyllä 2000, miten kielessä voi olla sana hemaiseva, vaikka siinä ei ole …

Kysyttyä

Keisarin toimesta

Riitta Eronen, Anja Juutilainen

Kysymys: Luin Kaija Kuirin kirjoittamaa juttua ”Kielellistä passiivisuutta: Miksi me mennään” Kielikellon nro 3/2000 sivulta …

Kysyttyä

Portfoliosta kehityskansio

Riitta Eronen

Lainasana portfolio tarkoittaa alun perin ’salkkua’ ja ’kansiota’. Sen erikoistuneita merkityksiä on vanhastaan ollut ’arvopaperisalkku’. …

Kysyttyä

Kotus täyttää vuosia

Riitta Eronen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus täyttää maaliskuussa kaksikymmentäviisi vuotta. Useimmat sen toiminnoista ovat kuitenkin paljon …

Artikkeli