Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Matti Räsänen

Kohti parempaa säädöskieltä

Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen

Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.

Virka- ja lakikieli

Viisi varista istuu aidalla

Matti Räsänen

Viisi varista istuu aidalla – vai istuvatko ne? Onko lukusanailmauksen kanssa esiintyvä verbi yksikössä vai monikossa?

Yksikkö vai monikko

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM

Matti Räsänen

Kysymys: Suomessa on uusi ministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö. Se syntyi, kun kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö …

Kysyttyä

Ovatko oppilaat sairaana vai sairaina? Predikatiiviadverbiaalin luku

Matti Räsänen

Kielessä esiintyy yksikkö- ja monikkomuotojen vaihtelua mm. sellaisissa tapauksissa kuin Oppilaat ovat sairaana ~ sairaina ja Pienenä ~ pieninä he elivät niukkuudessa. Mihin vaihtelu perustuu? Onko jompikumpi muoto ensisijainen?

Yksikkö vai monikko

Valtioneuvostosanasto

Matti Räsänen

Valtioneuvoston kanslian julkaisema Valtioneuvostosanasto on monikielinen teos, jonka viime vuonna (2004) ilmestynyt uusi laitos kokoaa …

Julkaisuja

Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs

Matti Räsänen

Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Palvelujen vai palveluiden? Monikon genetiivimuotojen vaihtelusta

Matti Räsänen

Sanotaanko palvelujen vai palveluiden? Vai olisiko muoto sittenkin palveluitten? Entä klassikkojen vai klassikoiden? Kaikki nämä muodot ovat mahdollisia. Miten ja miksi monikon genetiivin muoto näin vaihtelee?

Taivutus ja johtaminen

Kaltoin kohdeltu sanajäänne

Matti Räsänen

Fraasissa kohdella kaltoin esiintyy suomen yleiskielessä muuten tuntematon sana kaltoin. Mistä se on peräisin? Kysymystä tarkastelee Matti Räsänen, joka jo aiemmin on selvitellyt fraaseja entistä ehompi, harva se päivä ja mennä mönkään.

Artikkeli

Harva se viikko

Matti Räsänen

Suomen kielen ilmaustyypin ”harva se x” merkitystä ei voi ymmärtää pelkkien sanojen perusteella, vaan muiden fraasien ja idiomien tapaan se on vain opeteltava. Silti on myös kiinnostavaa tietää, miten kieleen on syntynyt juuri tällainen rakenne.

Sanonnat ja fraasit

Luovutaanko aggressiosta?

Matti Räsänen, Heikki Summanen

Psykologian tohtori Timo Lajunen antoi jokin aika sitten näyteluennon dosentuuria varten aiheenaan aggressiivisuus liikenteessä. Esitelmäkalvoissaan …

Keskustelua