kirjoittajalta
Marjatta Palander
Kuvaannollinen ja havainnollinen
Marjatta Palander
Sanojen kuvaannollinen ja havainnollinen oikeakielisestä asusta näyttää olevan epävarmuutta. Siitä kertovat seuraavat asiateksteistä ja Internetistä …
Kysyttyä
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi
Millainen on keskiaikainen mansikka?
Marjatta Palander
Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …
Kysyttyä
”Tippuuko” taso?
Marjatta Palander
Kielikellossa 1/1999 Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla ja käyrillä, itse …
Sananvalinta
Asia ei ole ”eri”
Marjatta Palander
Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …
Kysyttyä
Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä
Marjatta Palander
Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.
Yleiskieli ja puhekieli
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
Marjatta Palander
Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma
Marjatta Palander
”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?
Artikkeli
Testataanko omaisuus?
Marjatta Palander
Verbi testata merkitsee yleiskielessä testin tai testien avulla tutkimista tai soveltuvuuden kokeilemista. Voidaan esimerkiksi testata …
Artikkeli
Kuolleeton ajolähtötilanne
Marjatta Palander
Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Pesät ovat täynnä, ja kuolleetonta ajoa …
Artikkeli