Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Marjatta Palander

Kuvaannollinen ja havainnollinen

Marjatta Palander

Sanojen kuvaannollinen ja havainnollinen oikeakielisestä asusta näyttää olevan epävarmuutta. Siitä kertovat seuraavat asiateksteistä ja Internetistä …

Kysyttyä

Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä

Marjatta Palander

Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …

Murteet ja slangi

Millainen on keskiaikainen mansikka?

Marjatta Palander

Sanalla keskiaikainen on suomen kielessä vanhastaan merkitys ’keskiaikaan kuuluva, sen mukainen, siltä peräisin oleva’. Tämä …

Kysyttyä

Asia ei ole ”eri”

Marjatta Palander

Suomen kielen yleisimpiä taipumattomia adjektiiveja ovat aika, ensi, eri, joka, kelpo, koko, pikku ja viime. …

Kysyttyä

”Tippuuko” taso?

Marjatta Palander

Kielikellossa 1/1999 Annastiina Viertiö kirjoitti tilastokielen vaikutuksista: kun ilmiöitä kuvataan matemaattisesti, luvuilla ja käyrillä, itse …

Sananvalinta

Morfosyntaksi ja kielenhuolto – kirja- ja puhekielen rajankäyntiä

Marjatta Palander

Miksi kirjakieleen on hyväksytty sellaisia rinnakkaismuotoja kuin tulla tehdyksi ja tulla tehtyä, mutta ei ainakaan vielä muotoa ”alkaa tekemään”? Tätä ja muita morfosyntaktisia ilmiöitä tarkastelee sekä kielenhuollon että aluemurteiden näkökulmasta professori Marjatta Palander. Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Yleiskieli ja puhekieli

Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia

Marjatta Palander

Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma

Marjatta Palander

”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?

Artikkeli

Testataanko omaisuus?

Marjatta Palander

Verbi testata merkitsee yleiskielessä testin tai testien avulla tutkimista tai soveltuvuuden kokeilemista. Voidaan esimerkiksi testata …

Artikkeli

Kuolleeton ajolähtötilanne

Marjatta Palander

Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Pesät ovat täynnä, ja kuolleetonta ajoa …

Artikkeli