Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Kirsti Aapala

Katoavatko konttorit?

Kirsti Aapala

Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?

Murteet ja slangi

Ruusu ei ole aina ruusu

Kirsti Aapala

Alppiruusu, jouluruusu, salkoruusu ja moni muu kasvi on aikanaan nimetty ruusuksi, vaikka kasvitieteellisesti ne eivät ole ruusuja. Nimeämisen perusteeksi on riittänyt, että kukka on näyttävä tai tuoksu hurmaava.

Sanojen taustaa

Meidän lapset ja naapurin kakarat

Kirsti Aapala

Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.

Murteet ja slangi

Lomalle!

Kirsti Aapala, Klaas Ruppel

Olemme aiemmissa Kielikelloissa (4/2016 ja 1/2017, ks. Lue myös) perehtyneet sanaston kautta nykykaupunkilaisen arkeen ja vapaa-ajan viettoon. Tällä kertaa keskitymme lomailuun.

Sanojen taustaa

Hatut, lakit ja hattulakit

Kirsti Aapala

Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.

Murteet ja slangi

Kulttuurisanoja läheltä ja kaukaa

Kirsti Aapala, Klaas Ruppel

Mistä juontuvat kulttuuri ja sivistys? Ainakin sanoina ne ovat lähtöisin maaseudulta. Kulttuurin harrastajaa voivat kiinnostaa teatteri, ooppera, konsertit ja museot – monen mutkan kautta meille kulkeutuneet sanat.

Sanojen taustaa

Metrolla kaupunkiin
arjen sanojen lähteillä

Kirsti Aapala, Klaas Ruppel

Kaupunkilaisen arkiympäristöä kuvaavan sanaston juuret haarovat moneen suuntaan: murteisiin, muihin kieliin ja 1800-luvulle kiivaan kielenkehityksen aikakauteen.

Sanojen taustaa

Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?

Kirsti Aapala

  Hyasintti Vakiintuneen joulukukan hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan …

Kysyttyä

Hillat tupella, lakat muuraimella

Kirsti Aapala

Hilla, lakka, muurain, valokki, lintti, rahkamarja: rakkaalla lapsella on monta nimeä! Ja omat nimensä voi olla vielä erikseen kypsille ja raaoille marjoille.

Murteet ja slangi

Murteiden niekat

Kirsti Aapala

Susanna Tavi kirjoitti Kielikellon numerossa 4/2014 itämerensuomalaisista niekoista (ks. Lue myös). Kiinnostavassa artikkelissaan hän esitteli …

Keskustelua