kirjoittajalta
Aila Mielikäinen
Murteista puhutaan edelleen Kansanlingvistinen sanakirja jälleen verkossa
Aila Mielikäinen, Marjatta Palander
Kielikellon numerossa 4/2014 ilmestyi uutisjuttu sähköisestä sanakirjasta Miten murteista puhutaan. Kansanlingvistinen sanakirja (Mielikäinen & Palander …
Julkaisuja
”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Aila Mielikäinen
Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.
Merkitys
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Uskonpuhdistus ja reformaatio
Aila Mielikäinen
Reformaatiosta eli Lutherin alulle panemasta kirkollisesta uudistuksesta on suomen kielessä käytetty 1800-luvulta saakka omaperäistä sanaa uskonpuhdistus. Viime aikoina on pyritty vahvistamaan reformaatio-sanan asemaa. Mikä on näiden sanojen suhde, ja millaista valoa kirjasuomen historia antaa uskonpuhdistuksen taustoihin?
Erikoisalojen sanat
Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Alueellisesta tarinalliseen
monikäyttöinen llinen-johdin
Aila Mielikäinen
Uusien ilmaisukeinojen tarve on kulttuurin muuttuessa loputon. Sananmuodostuksen suosikkijohtimia on -llinen, jonka avulla voidaan muodostaa uusia sanoja moniin tarpeisiin.
Taivutus ja johtaminen
Olkoot, hoitakoovat itse!
Kolmannen persoonan imperatiivi
Aila Mielikäinen
Yksikön ja monikon 3. persoonan imperatiivimuodot eroavat toisistaan. Yksikkö on n-loppuinen, monikko t-loppuinen: tulkoon, tulkoot. Muodot näyttävät toisinaan vaihtuvan, niin että yksikössä käytetään monikon kaltaisia ja monikossa yksikön kaltaisia muotoja.
Verbit
Kirjoitettua murretta
Aila Mielikäinen
Murteiden suosio on vaihdellut eri aikoina yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilanteen mukaan. Tästä syystä kannattaa tarkastella …
Murteet ja slangi
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Aila Mielikäinen
Kirkollisessa kielessä sanojen kirkko ja seurakunta merkitykset menevät osittain päällekkäin. Yleisessä kielenkäytössä kirkko liitetään edelleen ensisijaisesti rakennukseen tai kirkkokuntaan, seurakunta taas ihmisyhteisöön. Teologisessa kielenkäytössä sana kirkko on ottamassa seurakunnan merkitystehtäviä. Niitä ongelmia, joihin muutoksessa törmätään, pohtii tässä artikkelissa apulaisprofessori Aila Mielikäinen, joka on kirkon käsikirjaa uudistavan komitean jäsen ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsen.
Artikkeli
Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu
Aila Mielikäinen
Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.
Artikkeli