Kuvitus: Ilmari Hakala.

Yhdyssanamuotoisiin paikannimiin sisältyy erilaisia jälkiosia, jotka kertovat, millaisista paikoista on kyse. Minkälaisiin paikkoihin arvelet seuraavien paikannimien viittaavan?

  1. Kirkkoahde
  2. Kiviluoma
  3. Mustasalo
  4. Niemenpuhto
  5. Rajakangas

Vastaukset

  1. Esimerkiksi Ikaalisten Kirkkoahde on metsää kasvava mäki, jossa on aikoinaan kulkenut kirkkotie, ja Isojoen Kirkkoahde on maantiemäki kirkon kohdalla. Lähinnä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä ahde-sanalla tarkoitetaankin maantiessä olevaa mäkeä. Sanalla on lisäksi merkitys ’joen törmä, äyräs; jokivarsimaa; alava rantaniitty’ etupäässä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja jonkin verran muuallakin.
  2. Paikannimi Kiviluoma on yleisin luoma-loppuisista vesistönimistä. Esimerkiksi Karijoen Kiviluoma on pieni, hyvin kivinen puro. Suomen murteissa luoma-sana esiintyy merkityksessä ’pieni joki tai joenhaara’ lähinnä Etelä-Pohjanmaalla, merkityksessä ’lampi’ Kainuussa ja merkityksessä ’apaja, nuotanvetopaikka’ Lounais-Suomen rannikolla. Sana sisältyy myös moniin talonnimiin.
  3. Mustasalo-nimiset paikat ovat suurimmaksi osaksi synkkiä, kuusikkoisia metsiä, mutta joukossa on muutama saarikin. Sana salo on Suomen etelä- ja keskiosissa melko yleinen luontonimien jälkiosa, ja se tarkoittaa lähinnä asumatonta, syrjäistä ja suurtakin metsäaluetta mutta osassa Suomea myös suurta metsäistä saarta. Sana on myös liki 1 500 asutusnimen jälkiosana.
  4. Puhto esiintyy yleensä kylien nimissä, sillä sen ensisijainen merkitys on ’pieni kylä, erillinen taloryhmä, joka on muodostunut usein kantatalosta ja siitä erotetuista tiloista’. Niin myös Nivalan Niemenpuhto on Niemen kantatalon ympärille syntynyt kyläkulma. Levikiltään puhto on keskipohjalainen, mutta nykyisin sen on syrjäyttänyt kylännimien jälkiosana sana  perä.
  5. Suomessa on monia Rajakankaita, jotka nimensä mukaisesti sijaitsevat tilojen, kylien tai pitäjien rajoilla. Paikannimistössä kangas-sanalla tarkoitetaan ensisijaisesti hiekkaperäistä, usein männikköistä metsämaata tai mäkeä ja jälkiosana sana sisältyykin tuhansiin metsien ja metsäpalstojen nimiin koko Suomessa lounaisinta ja pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Sana esiintyy myös monissa talonnimissä.