Keväällä 2011 työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmassa on ilahduttavan paljon kieliä ja kielenkäyttöä koskevia suunnitelmia ja pyrkimyksiä. Ohjelman tekijät näyttävät ymmärtävän, että kieli on yksilön elämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa keskeinen asia. Ei ole yhdentekevää, miten oman kielen käyttö on mahdollista tai miten palvelujen saaminen tolkullisella kielellä on järjestetty.

Suomen kielen toimintaohjelmassa vuonna 2009 esitetty ehdotus kokonaisvaltaisen kielipoliittisen toimintaohjelman laatimisesta on nyt saanut poliittisen johdon myötämieltä. Hallitusohjelma lupaa, että ”laaditaan kansallinen kielistrategia, jossa määritellään tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kansallisen kielivarannon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saamen, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.”

Lisäksi monissa kohdin ohjelmaa kiinnitetään erikseen huomiota sekä kansalliskielten käytön turvaamiseen ja elinvoiman säilyttämiseen nyky-yhteiskunnassa että Suomessa asuvien muita kieliä käyttävien ihmisten oikeuksien toteutumiseen. Esimerkkeinä mainittakoon saamen kielen elvyttämisohjelman toimenpiteet ja resurssien turvaaminen, mahdollisen viittomakielilain aikaansaaminen ja maahanmuuttajien olemassa olevan kielitaidon tunnustaminen käytännön elämässä. Monia tärkeitä parantamiskohteita on siis kirjattu. Nyt on vain tärkeää, että strategiatyö saadaan mahdollisimman ripeästi käyntiin ja että samaan aikaan tehdään konkreettisia ratkaisuja eri kieliryhmien tilanteen parantamiseksi.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on pitkään pitänyt esillä sitä, että viranomaiskieltä ja viranomaisten kielikäytänteitä tulisi parantaa. Perusteluna on se yksinkertainen tosiasia, että rahaa, aikaa ja vaivaa säästyy, kun ihminen ymmärtää, mitä viranomainen tarkoittaa. Hallitusohjelmassa luvataankin kehittää säädöskieltä ja laatia toimintaohjelma lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi. Tällainen ohjelma on hyvä olemassa, mutta tässäkin kohden on olennaista, että kaikilla hallinnonaloilla ja eri työpaikoilla tehdään kaiken aikaa ratkaisuja siitä, miten tekstintuotanto järjestetään ja miten työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä hyviä virkatekstejä parannetaan.

Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomio myös julkisten tietovarantojen saatavuuteen ja käytettävyyteen. Tavoitteena on julkisen sektorin aineistojen saattaminen helposti kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen käyttöön. Tämä tavoite koskee luonnollisesti myös suurta osaa niistä kansallisesti merkittävistä kieliaineistoista, joita Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on.

Tässä yhteydessä ei ole järkevää arvailla, miten hallituksen kaikki suunnitelmat ja kehittämispyrkimykset onnistuvat. Jos kaikki hallitusohjelmassa luvattu toteutuu hallituskauden aikana, Suomi on astunut aimo askeleen eteenpäin demokratian lisäämisessä ja oikeudenmukaisemman kohtelun aikaansaamisessa.