Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyy hyvin vaihteleva määrä suomen kielen ja viestinnän opintoja. Hyvän virkakielen toimintaohjelmassa (2014) esitetään, että opintoja pitäisi olla vähintään viisi opintopistettä(5 op), ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arenen) kielenkäyttösuositus (2006) esittää samaa. Tämä tavoite ei kuitenkaan suinkaan aina toteudu.
Usein koulutusohjelmille yhteisiä suomen kielen opintoja on 3 op; joissakin ammattikorkeakouluissa on lisäksi koulutusohjelmakohtaisia ammatillisia viestinnän opintoja. Maksimissaan opintoja on yhteensä kymmenkunta opintopistettä. Yleensä eniten opintoja on liiketalouden koulutusohjelmissa, vähiten sosiaali- ja terveysalalla ja tekniikan alalla.
Joissakin ammattikorkeakouluissa suomen kielen ja viestinnän opinnot on kokonaan liitetty muihin oppisisältöihin, mutta yleensä ne ovat itsenäisiä opintojaksoja. Opintojaksot sisältävät sekä puhe- että kirjoitusviestintää, mutta pelkkiä kirjoitusviestinnän, siis kirjoittamisen, opintojaksojakin on. Yleensä kirjoitusviestinnän opintojaksot käsittelevät tutkimuskirjoittamista ja raportointia.
Virkakielen kehittäminen edellyttää riittävästi opintoja
Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (18.12.2014/1129 7. §) todetaan, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden tulee osoittaa opintojensa aikana säädöksen edellyttämä ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta tarpeellinen kielitaito. Esimiestehtävissä toimivat johtajat ovat arvioineet, että suomen kielen ja viestinnän taidot ovat yksi merkittävimmistä työelämäosaamisen kriittisistä taitoalueista (Elinkeinoelämän keskusliitto 2014).
Kieli- ja viestintäosaamisen merkitys osana ammattitaitoa on korostunut työelämän muutoksissa. Nykyajan ja tulevaisuuden työtä tehdään yhä enemmän erilaisin puhutuin ja kirjoitetuin ammatillisin tekstein. Tämä edellyttää taitoa sekä laatia että tulkita tekstejä.
Ammatillinen kielitaito edellyttää kykyä toimia oman ammattialan viestintätilanteissa ja hallita ammattialan tekstilajit. Ammattikorkeakouluihin tullaan usein toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Viestinnän opettajat ovat havainneet, että suomen kielen ja viestinnän, erityisesti kirjoittamisen, osaaminen on ammatillista väylää tulevilla opiskelijoilla usein heikompi kuin lukion suorittaneilla.
Ammattialan viestintätilanteiden ja tekstilajien osaamista ei sisälly yleissivistävän koulutuksen eli peruskoulun opetussuunnitelmaan – ei myöskään lukion. Yleissivistävässä koulutuksessa opittu kieli- ja viestintätaito ei riitä ammatissa toimimiseen. Peruskoulussa hankittua kieli- ja viestintäosaamista on tutkittu (2009, 2014). Tutkimukset osoittavat, että etenkin poikien luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet.
Työelämän tekstien hallinnan kehittäminen onkin ammatillisen koulutuksen tehtävä. On tärkeää, että ammateissa toimivat asiantuntijat ja viranomaiset viestivät ymmärrettävällä kielellä ja välittävät siitä, millaisia tekstejä laativat. (Ks. Hyvän virkakielen toimintaohjelma 2014.)
”Insinööri, joka puhuu ja kirjoittaa kuin ihminen”
”Kun valmistun tuotantotalouden insinööriksi, toivottavasti myös työllistyn koulutusta vastaavaan ammattiin. Kielenhuollollisestihan tämä toivottavasti edessä oleva urakehitys tarkoittaa, että minun täytyy oppia tuottamaan oikeaoppista, alalla käytettävää tekstiä. Kuitenkin niin, etten sorru ajan kanssa käyttämään ’insinöörikieltä’, vaan pitäydyn ihan asiallisella ja kansantajuisella linjalla. Jos tulevaisuudessa hyvin käy, tuo olkoon kielenhuoltoon liittyvä haasteeni tulevaisuudessa: insinööri, joka puhuu ja kirjoittaa kuin ihminen.”
Näin kuvaa suhtautumistaan suomen kieleen ja kielenhuoltoon tuleva tuotantotalousinsinööri Centria-ammattikorkeakoulussa. Viime aikoina koulutukseen varattujen varojen leikkaamisesta on puhuttu paljon. Myös viestinnän opetukseen korkeakouluissa kohdistuu supistamispaineita. Samalla voidaan nähdä runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka vaativaa asiantuntijaviestintä nykyisin on. Joissakin tilanteissa asioiden hoitaminen voi jopa epäonnistua puutteellisten viestintätaitojen takia.
Työelämässä toimivien ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemukset vahvistavat näkemyksiä siitä, miksi viestintätaitojen opiskelu on välttämätöntä, jotta työelämässä voisi menestyä. Seuraavat tekstikatkelmat on poimittu kielenhuollon ja kirjoittamisen opintojakson verkko-opiskelijoiden esseistä, joissa he käsittelivät suhdettaan suomen kieleen ja kielenhuoltoon oman elämän- ja työkokemuksensa pohjalta. Useimmat opiskelijoista ovat aikuisopiskelijoita, useat alaa vaihtavia ja jo asiantuntijatehtävissä toimineita eri alojen ammattilaisia.
Sosiaalialan aikuisopiskelijat kuvaavat teksteissään kirjalliseen viestintään liittyviä ongelmia työpaikoilla esimerkiksi näin:
”Päätöksiä tehtäessä, niitä kirjattaessa tai tekstiohjeita laadittaessa tulee kenties kaiken kiireen keskellä liian vähän keskityttyä siihen, miten asioita ilmaisee. Tämä usein aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta työyhteisössä. Monesti joudumme tarkastelemaan jo tehtyjä päätöksiä jälkikäteen ja aivan liian monessa tapauksessa kirjattu päätös ei ole kirjoitettu niin, että siitä voisi saada riittävän selkeää ja oikeaa kuvaa, millä perusteilla on päädytty kyseiseen lopputulokseen.” Kansainvälisen kaupan ja johtamisen opiskelija, nainen
”Kirjoittaminen on linkittynyt vahvasti työelämään. Aikaisemmin työskentelin julkisella sektorilla virkamiehenä, jolloin erilaisten kirjallisten selvitysten, pöytäkirjojen laatiminen ja tukihakemusten tekeminen oli minulle arkipäivää. Nykyään kirjoittaminen kohdentuu työssä kuukausiarvioiden ja neuvottelumuistioiden sekä loppuyhteenvetojen tekemiseen. On tärkeää, että kieli on hyvää ja selkeää. Tuottamani dokumentit ovat virallisia asiakirjoja, jotka toimitetaan nuorten huoltajille, sosiaalityöntekijöille ja tarvittaessa asianajajille.” Sosionomiopiskelija, nainen
Median vaikutuksesta kieleen ammattikorkeakouluopiskelijat ovat aidosti huolestuneita. Samoin oivalletaan hyvän kielen merkitys yrityskuvan kannalta.
”Välillä tuntuu siltä, että suomen kielen osaamista ei ehkä enää oteta niin vakavasti kuin joskus aiemmin. Mediassa näkyy nykyään hyvin usein tekstejä, jotka ovat todella huonosti kirjoitettuja ja sisältävät sekä kielioppivirheitä että asiavirheitä. Ihmiset ovat liian kiireisiä tuottamaan hyviä tekstejä, eikä kielenhuollon virheitä välttämättä oteta niin vakavasti.” Liiketalouden opiskelija, mies
”Yrityselämässä on tärkeää osata kielenhuolto ja kirjoittaminen, koska nämä asiat vaikuttavat suuresti yrityksen imagoon.” Insinööriopiskelija, mies
Tulevat asiantuntijat arvostavat viestintätaitojen opetusta
Opiskelijoiden työelämäkokemus osoittaa, että kielellinen ilmaisu omalla äidinkielellä on asia, joka korkeakoulutetun suomalaisen tulisi hallita moitteettomasti työtehtävissä menestyäkseen. Opiskelijat ovat tietoisia tästä ja haluavat kehittää taitojaan. Hyvä suomen kielen ja viestinnän taito on pohja asiantuntijatehtävien menestyksekkäälle hoitamiselle kotimaassa ja globaalisti. Viestinnän opetuksen tavoitteena ammattikorkeakouluissa onkin edistää asiantuntijoiden viestintää ja vuorovaikutusta työyhteisöissä ja verkostoissa, niin suullisesti kuin kirjallisestikin
Kirjoittajat toimivat suomen kielen ja viestinnän opetustehtävissä eri ammattikorkeakouluissa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Arcada, Turun ammattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu).