Kielenkäyttäjät sanakirja- ja kielenhuoltotyössä

Sähköisten palautekanavien ansiosta kuka hyvänsä voi periaatteessa vaikuttaa yleiskielen sanakirjan ja kielenkäytön oppaiden sisältöihin. Luonnehdimme tässä artikkelissa esimerkkien avulla tätä yleisön vaikutusta. Esitämme muutamia näytteitä Kielitoimiston sanakirjan ja Kielitoimiston ohjepankin palautteista sekä yleiskielen seurantatalkoiden kielihavainnoista. (Vanhin ”palautejärjestelmämme” on puhelinneuvonta, mutta siitä emme tässä artikkelissa kerro.)

Valaisemme siis sitä, millä tavoin sanakirja- ja kielenhuoltotyö hyötyy palautteista. Yksi merkittävä hyöty on se, että opimme erilaisia kielestä puhumisen tapoja. Kun ymmärrämme paremmin, miten ja millaisin käsittein palveluidemme käyttäjät ”kielentävät” kieltä, pystymme muokkaamaan ohjeita ja sana-artikkeleita suurelle yleisölle ymmärrettävämmiksi. Läheskään kaikkihan eivät tunne tai muista esimerkiksi kielioppitermejä. Sanakirjat ja kielenkäytön oppaat on kuitenkin tarkoitettu yleiseen käyttöön.

Kysymyksiä ja ehdotuksia sanakirjan toimitukselle

Kielitoimiston sanakirja ilmestyi vapaasti verkossa luettavaksi marraskuussa 2014, ja sen jälkeen toimitukselle lähetetty palaute on moninkertaistunut. Viestejä voi lähettää sanakirja-artikkelien yhteydessä olevan kirjekuoripainikkeen kautta tai toimituksen verkkosivulla olevan Palautetta Kielitoimiston sanakirjasta -linkin kautta (tai suoraan sähköpostiosoitteella). Vuonna 2016 viestejä tuli näitä väyliä myöten vajaat 300. Sanakirjan teknistä toimivuutta koskevat kysymykset välitetään ohjelmistosta vastaavalle Kielikone Oy:lle.

Toimitukselle lähetetään enimmäkseen kysymyksiä, mutta saamme pohdittavaksemme myös muutos- ja korjausehdotuksia. Esimerkiksi oikeinkirjoitus- ja taivutuskysymyksiä lähettävät sanakirjan satunnaisetkin käyttäjät, mutta huomautuksia sanojen tai merkitysten puutteesta taikka selitteiden suppeudesta tulee enimmäkseen kielenkäytön ammattilaisilta – kuten toimittajilta, opettajilta ja eri alojen sanaston asiantuntijoilta – sekä opinnäytetöiden tekijöiltä. Käyttäjäpalautteen perusteella sanakirjan tänä vuonna ilmestyvässä versiossa esimerkiksi sanat nimenselvennys ja nimenselvennös esitetään osittaisina synonyymeina (molemmilla on merkitys ’selvennetty nimikirjoitus’), ja samantapaisten johdosparien synonyymista käyttöä seurataan.

Huomautuksia sanojen tai merkitysten puutteesta taikka selitteiden suppeudesta tulee enimmäkseen kielenkäytön ammattilaisilta sekä opinnäytteiden tekijöiltä.

Palautteen ansiosta on täydennetty myös esimerkiksi euroviisu-artikkelia, jonka selitteen perusteella on vaikea hahmottaa, milloin sana kirjoitetaan pienellä, milloin isolla alkukirjaimella. Uuteen sanakirjaversioon on lisätty kaksi esimerkkiä:

euroviisu Eurovision laulukilpailuihin osallistuva sävelmä; mon., erisn. em. kilpailuista. Suomen tämänvuotinen euroviisu. Edusti Suomea Euroviisuissa.

Sanakirjassa esitetään melko suppeasti sanojen käyttöä lauseissa. Rektioita eli rakenteita, joissa sana vaatii seurakseen tietynmuotoisen ilmauksen (esim. maistuu hyvältä tai hyvälle), ja muita käyttöyhteyksiä onkin toivottu lisää, ja toiveita täytetään mahdollisuuksien mukaan.

Ilmianna sana!

Sanakirjan toimituksen verkkosivulla on linkki Ilmianna sana! -lomakkeeseen, jonka kautta voi ”ilmiantaa” uudissanaehdokkaansa merkityksineen ja lauseyhteyksineen. Vuonna 2016 sanaehdokkaita kertyi noin 200. Lomakkeen leikillinen nimi voi johtaa harhaan; jotkut ovat ymmärtäneet sen tarkoittavan kartettavien sanojen ilmoittamista.

”Ilmiannoissa” on paljon luovaa leikillisyyttä: erilaisia näppäriä yhdyssanoja, johdoksia ja ns. kontaminaatioita, kuten sana rusento ’esim. auton alle jäänyt kuollut eläin’ (yhdistelmä sanoista rusentua ja raato). Ehdotettuja sanoja on päätynyt sanakirjaan vain kourallinen; ne ovat lähinnä sellaisia, joiden puute on toimitukselta jäänyt huomaamatta tai joista sana-artikkeli on jo ollut suunnitteilla – sanakirjassa esitettävien sanojenhan on oltava ainakin jossain määrin kielenkäyttöön vakiintuneita. Kaikki ”ilmiannot” tallennetaan toki Kotuksen nykysuomen sanatietokantaan seurantaa varten.

Kuukausittaiset hakutilastot

Epäsuoraa käyttäjäpalautetta sanakirjan toimitus saa hakutilastoista. Kielikone Oy lähettää toimitukselle kuukausittaiset tilastot kaikista haetuista sanoista – hakuja on kuukausittain keskimäärin runsaat 200 000 – sekä sanoista, joita sanakirjan käyttäjät eivät ole löytäneet sanakirjan hakusanoista. Melko paljon haetaan sanaliittoja, kuten sitä paitsi, toissa päivänä, paikan päällä, jotka eivät ole sanakirjassa hakusanoina vaan sisältyvät esimerkkeinä sana-artikkeleihin; näitä haetaan myös yhteen kirjoitettuna (”sitäpaitsi” jne.).

Usein haetaan myös taivutusmuotoja (pääasiassa, jollekin), sh-alkuisia sanoja (kuten ”shokki”, jonka suositusasut ovat sokki ja šokki) sekä muita oikeinkirjoitusseikkoja (kuten ”mielummin” → mieluummin, ”agressiivinen” → aggressiivinen). Monia tällaisia on tarpeen lisätä sanakirjaan lähinnä viittaushakusanoiksi (esim. sitä paitsi ks. paitsi) tai ohjaamaan muulla tavoin oikeaan (esim. ”mielummin” – Tarkoititko mieluummin?).

Löytymättömien joukossa on lisäksi erisnimiä (Iso-Britannia, Thaimaa, Anitta, oletettavasti taivutuksen takia). Niitä sanakirjaan ei ainakaan lähiaikoina lisätä, vaan oikea tieto löytyy muista lähteistä. Yllättäen sanakirjasta haetaan myös ajankohtaisia julkisuuden henkilöiden nimiä (esim. Donald Trump, Timo Soini).

Kielitoimiston ohjepankin palautteet

Kielitoimiston ohjepankki on vuonna 2015 avattu oikeinkirjoitus- ja kielioppiohjeita sekä nimiaiheisia ohjeita sisältävä päivitettävä verkkopalvelu. Pankissa on kuukausittain noin 125 000 käyntiä. Palautteita tulee sähköisellä lomakkeella muutamia viikossa.

Osa palautteista on konkreettisia ehdotuksia käyttöesimerkkien lisäämiseksi, koska aina ei ole helppoa soveltaa ohjetta omaan pulmatapaukseen. Ehdotusten perusteella esimerkkejä on lisätty mm. alkukirjain-, yhdyssana-, pilkku-, lauseenvastike- ja taivutusohjeisiin. Näin siis yhden ihmisen palautteen ansiosta monet muutkin voivat helpommin löytää vastauksia esimerkiksi kysymykseen kahden laki-sanan erilaisesta taivutuksesta (laeilla ’säädöksillä’, lailla ’huipuilla’), parkour-radan yhdysmerkistä ja päiväyksen pistemerkinnästä virkkeen lopussa: 6.12.

Ohjepankin palautekanavan kautta kysytään myös täsmäesimerkin avulla sellaista, mihin ohjeista ei ole löydetty vastausta. Kysymysten perusteella ohjeita täydennetään.

En löytänyt vastausta tavutukseen ja rivitykseen löytyvään kysymykseeni. Kysymykseni oli, mihin kohtaan yhdysmerkki tulee, jos rivi katkeaa yhdyssanassa, jossa on erisnimi. Esimerkiksi Piritta-kahvila. Tuleeko viiva kiinni Pirittaan vai kahvilaan, jos rivi vaihtuu erisnimen jälkeen?

Esimerkki selitteineen on lisätty yhdysmerkki- ja tavutusohjeeseen: viiva tulee kiinni Piritta-sanaan.

Ohjepankin ohjeisiin lisätään esimerkkejä myös Kielitoimiston sanakirjan hakutilastojen löytymättömien sanojen listojen pohjalta.

Yleiskielen seurantatalkoiden havainnot

Yleiskielen seurantatalkoot käynnistettiin vuoden 2016 maaliskuussa: sähköiselle lomakkeelle voi kirjata havaintojaan kielenpiirteistä, jotka eivät omasta mielestä sovi yleiskieleen tai muuten ihmetyttävät. Lomakkeita on lähetetty yli 1 000, ja useissa on paljonkin eri huomioita. Kaikki havainnot luokitellaan ja asiasanoitetaan. Myöhemmin niistä tehdään erityyppisiä selvityksiä ja pikku tutkimuksia.

Lähetetyt havainnot ovat suurelta osin peräisin toimittajien teksteistä tai puheesta. Havainnot ovat etupäässä sanalähtöisiä ja koskevat taivutusta ja lauserakennetta sekä sanojen tai ilmausten merkitystä tai tyyliä. Tyypillisesti lomakkeeseen on merkitty konkreettinen esimerkki, josta esitetään oma näkemys – usein muuten kuin kielioppitermejä käyttäen.

Jotkin puheessa ja arkisessa kirjoittelussa tavalliset piirteet ovat yleistyneet myös median uutisteksteissä. Huomioita tällaisista on lähetetty mm. ilmaustyypeistä olen huolissaan (pro huolissani), hänen tekemä ruokansa (pro hänen tekemänsä ruoka) ja viisi hiihtäjää keskeyttivät (pro keskeytti). Havaintojen ansiosta yleiskielen suosituksista on muistutettu Kielikellossa tai Kotuksen verkkosivujen Nostoja Kielitoimiston ohjepankista -palstalla. Tiedon toivotaan näin leviävän vaikkapa lehtien toimituksiin.

Monet havaintojen lähettäjät puhuvat kielenpiirteestä neutraalisti vain todeten sen yleistyneen. Moni kertoo lisäksi, että piirre hämmästyttää, oudoksuttaa tai ärsyttääkin. Yleensä ei kuitenkaan haukuta henkilöitä – siis toisin kuin monilla keskustelufoorumeilla.

Eniten ärsyttää yleistyvä he, jotka, yritetään olla fiksuja ja kohteliaita. Esiintyy usein uutisissa ja yleensä kirjoituksissa/keskusteluissa. Melkein hurraan, kun joku toimittaja/keskustelija sanoo oikein ne, jotka.

Runsaasti tulee havaintoja myös kielenkäytöstä, johon Kielitoimistossa ei ole aiemmin kiinnitetty huomiota. Havaintojen ansiosta tällaisten piirteiden käyttöä mm. mediassa on alettu seurata tarkemmin.

Hän on ongelmissa. Suomeksi sanotaan hän on vaikeuksissa tai hänellä on ongelm(i)a. Esiintyy jatkuvasti eri yhteyksissä, myös tiedotusvälineissä.

Kaikenikäiset ja -näköiset näyttävät fraasia enenevissä määrin viljelevän: niin ammattikirjoittajat, poliitikot haastatteluissa kuin nuoret arkielämässä. Ja että mua ottaa se pattiin! :)

Kumpaakin ilmaustyyppiä muunnelmineen löytyy vaivatta myös asiateksteistä: ohjelman käyttäjät joutuivat ongelmiin; suurissa määrin (pro suuressa määrin), monista kohdin. Kielitoimistossa näiden ilmaustapojen käytön kehitystä seurataan ja harkitaan, onko niiden käyttöön jossain vaiheessa syytä ottaa kantaa esimerkiksi sanakirjassa.

Yksilöpalautteet yhteiseksi hyödyksi

Jo muutaman esimerkin perusteella voi nähdä, että palautteista ja havainnoista on konkreettista hyötyä: sanakirjaan ja ohjeisiin saadaan täydennyksiä ja korjauksia, ja ylipäänsä saadaan vinkkejä kielenpiirteiden seurantaan.

Palautteissa korostuu seikka, jota ei sovi vähätellä: sanalähtöisyys. Tietoa etsitään ja piirteistä puhutaan usein konkreettisen sanaesimerkin avulla. Useinhan kielenkäyttäjän on hankalaa hahmottaa, millaiseen asiakokonaisuuteen kulloinenkin kielipulma voisi liittyä. Lisäksi kielioppi- tai muut termit ovat saattaneet unohtua tai jäädä vieraiksi. Myöskään mielikuva sanan kirjoitusasusta ei aina vastaa sanakirjan tai ohjeiden kirjoitustapaa. Siksikin monenlaisia konkreettisia esimerkkisanoja ja sanaliittoja erilaisine löytövinkkeineen on lisättävä entisestään. Tietysti tiedon on ohjeista löydyttävä kielioppitermeinkin.

Sanalähtöisyyteen liittyy yleisempikin kielenhuollon ongelma: irralliset yksityiskohdat nousevat usein kokonaisuuksien ohi.

Sanalähtöisyyteen liittyy yleisempikin kielenhuollon ongelma: irralliset yksityiskohdat nousevat usein kokonaisuuksien ohi. Tällöin saattaa unohtua, että kielenhuollon perimmäinen tarkoitus yksityiskohtineenkin on lisätä laajempaa kielitietoa; kielitiedon taas odotetaan kasvattavan kielitaitoa ja näin edistävän vuorovaikutuksen sujuvuutta.

Yksityiskohtien ja kokonaisuuksien epäsuhta näkyy myös kielenkäytön oppaiden ja sanakirjojen esitystavassa, ja se on ongelma myös kouluopetuksessa. Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miten päin puuhun kannattaisi kiivetä.

Koulussa voi ainakin yrittää entisestään kasvattaa kiinnostusta kielenkäyttöön. Ehkäpä joku oppilas voisi innostua käyttämään kielipalveluita, joiden palautejärjestelmien kautta voi osaltaan jopa vaikuttaa yleiskieleen sekä ennen kaikkea hyödyttää kymmeniätuhansia muita. Kaikenlaiset ehdotukset, kysymykset ja havainnothan voivat synnyttää yhteistä hyvää. Samalla kieli voisi alkaa kiehtoa laajemminkin.

Linkkejä

www.kielitoimistonsanakirja.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

www.kotus.fi/sanakirjat/ kielitoimiston_sanakirja/toimitus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) → Palautetta Kielitoimiston sanakirjasta -lomake

www.kotus.fi/sanakirjat/ kielitoimiston_sanakirja/toimitus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) → Ilmianna sana! -lomake

www.kielitoimistonohjepankki.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

www.kotus.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) → Osallistu talkoisiin

www.kotus.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) → Talkoohavaintoja