Maiden nimiä verkossa

Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n paikannimikonferenssien ja niiden asettamien alueellisten jaostojen ja erityistyöryhmien tehtävänä 1900-luvun puolimaista lähtien. Kirjoitusasujen yhtenäistämisen perustana on kunkin maan oma nimistönhuoltotyö.

Päätöslauselmissa suositetaan, että kansallisesti normaalistetut nimet kirjoitettaisiin samalla tavalla kaikkialla samaa kirjoitusjärjestelmää käyttävissä kielissä, kussakin kielessä käytettävien ulkomaisten paikannimien käännöksiä ja mukaelmia eli ns. kansallisia sovinnaisnimiä vähennettäisiin ja uusien sovinnaisnimien luomista pyrittäisiin välttämään. Samalla tunnustetaan jo historiallisista syistä vakiintuneiden sovinnaisnimien merkitys. Keskeinen kansallisten sovinnaisnimien ryhmä ovat maiden ja pääkaupunkien nimet, joihin poliittiset päätökset voivat kuitenkin tuoda muutoksia.

Seuraavassa luetellaan etenkin kääntäjille hyödyllisiä Internet-osoitteita, joista löytyy YK:n nimistötyöhön osallistuvien tahojen kokoamaa, säännöllisesti tarkistettavaa tietoa.

• Englanninkieliset maiden lyhyet nimet, pääkaupunkien nimet ja tiedot hallinnollisista suhteista löytyvät YK:n sivuilta osoitteesta http://www.un.org/Depts/Cartographic/english/geoinfo/geoname.pdf. Luettelo sisältää YK:n jäsenvaltioiden nimet ja muutamien muiden valittujen kohteiden nimet. YK:n julkaisu Terminology Bulletin for Country names (No. 347/Rev. 1) sisältää myös maiden viralliset pitkät nimet. Siinä nimet on julkaistu YK:n kuudella virallisella kielellä eli englanniksi, ranskaksi, espanjaksi, venäjäksi, kiinaksi ja arabiaksi.

• Ranskan-, englannin ja espanjankieliset maiden lyhyet nimet löytyvät Délégation Générale à la Françaisen (DLGF) www-sivulta osoitteesta http://www.culture.fr/culture/dglf/. Nimiluettelot on laatinut YK:n maiden nimien työryhmä, ja ne on vahvistettu vuonna 1998 YK:n paikannimikonferenssissa.

• Saksankieliset maiden, pääkaupunkien ja epäitsenäisten maiden nimet löytyvät osoitteesta http://www.ifag.de/kartographie/Stagn/Staatennamen.htm. Luettelo sisältää myös maiden nimistä johdetut adjektiivit ja kansallisuudennimitykset. Luetteloa ylläpitää Frankfurt am Mainissa Ständiger Ausschuss für Geographische Namen (StAGN), joka koostuu Saksan, Itävallan ja Sveitsin asiantuntijoista.

• Vironkielisen nimiluettelon Maailma maade nimed osoite on http://www.eki.ee/knab/mmaad.htm. Luetteloa pitää yllä Eesti Keele Instituut ja Emakeele Seltsi keeletoimkund Tallinnassa. Luetteloon sisältyvät maiden lyhyet ja viralliset pitkät nimet, pääkaupunkien nimet sekä myös kohteiden virallisten kielten mukaiset, latinaistetut nimiasut.

• Ajantasainen, tarkistettu luettelo suomenkielisistä maiden ja pääkaupunkien nimistä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen www-sivuille on valmisteilla.

Apua paikannimien translitterointiin

Maantieteellisten nimien latinaistamista käsittelevä YK:n erityistyöryhmä avasi huhtikuussa www-sivun, jonka osoite on http://www.eki.ee/wgrs/. Sivu sisältää päivitetyn version työryhmän koosteesta United Nations Romanization Systems for Geographical Names, joka esiteltiin tammikuussa 2000 YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän 20. kokouksessa New Yorkissa.

Sivulla kerrotaan YK:n suositusten mukaiset ja siis maiden itsensä hyväksymät kansainväliseen ja tieteelliseen käyttöön tarkoitetut latinaistamissuositukset seuraavista kielistä tai kirjoitusjärjestelmistä: amhara, arabia, assami, bengali, bulgaria, gudžarati, heprea, hindi, kannada, khmer, kiina, kreikka, makedonia (kyrillinen), malajam, marathi, mongoli (Kiinassa), nepali, orija, persia, pandžabi, venäjä, serbia, tamili, telugu, thai, tiibet, uiguuri ja urdu. YK:ssa vielä vahvistamattomista latinaistamisjärjestelmistä esitetään lisäksi seuraavien kielten kirjaimistot: armenia, burma, divehi, dzongkha, gruusia, japani, kazakki, kirgiisi, korea, lao, mongoli (kyrillinen), pašto, sinhala, tadžikki, tigrinja, turkmeeni, ukraina, uzbekki ja valkovenäjä.

Ei-latinaisin kirjaimien kirjoitettavien kielten paikannimet välittyvät kansainväliseen käyttöön usein englanninkielisten tekstien kautta, englannin kielen ääntämykseen mukautettuina, jolloin suomalaiseen käyttöön tarvittavien korrektien kirjoitusasujen löytäminen tuottaa päänvaivaa. Niinpä työryhmä esittää myös muita latinaistamisjärjestelmiä ja osoittaa samalla kirjaimittain näiden käytäntöjen ja YK:n suositusten väliset erot. Näin esimerkiksi venäjänkielisten nimien kirjoitusasut voi palauttaa kansainvälisen translitteroinnin mukaisiin asuihin, joiden perusteella kansallisen muodon löytäminen helpottuu. Myös Kiinan nimissä joskus vielä esiintyvän englantilaisen ns. Waden–Gilesin transkription mukaiset kirjoitusasut voidaan ohjeiden avulla muuntaa vastaamaan kansainvälisesti hyväksyttyä, kiinalaisen ääntämyksen mukaista latinaistusta (pinyin).

Kotimaisia standardeja

Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely. SFS 4600. Vahvistettu 12.6.2000. Suomen Standardisoimisliitto. 10 s.

Maiden nimet ja niiden osa-alueiden nimien tunnukset. Osa 1: maiden nimien tunnukset. SFS-EN ISO 3166-1. Vahvistettu 20.4.1998. Suomen Standardisoimisliitto SFS. 47 s. Sisältää mm. maiden lyhyet ja viralliset pitkät nimet sekä kirjain- ja numerotunnukset.

Arabian kielen translitteraatio. SFS 5755. Vahvistettu 15.3.1993. Suomen Standardisoimisliitto. 6 s.

Heprealaisen kirjaimiston translitteraatio. SFS 5824. Vahvistettu 30.3.1998. Suomen Standardisoimisliitto. 7 s.

Kreikan kielen translitteraatio ja transkriptio. SFS 5807. Vahvistettu 17.6.1996. Suomen Standardisoimisliitto. 8 s.

Kyrillisten kirjainten translitterointi. Slaavilaiset kielet. SFS 4900. Vahvistettu 17.8.1998. Suomen Standardisoimisliitto. 7 s. Mukana venäjän, bulgarian, makedonian, serbian, ukrainan ja valkovenäjän kansallinen ja kansainvälinen translitterointikaava.