Kaksoispiste :

Kaksoispiste virkkeen välimerkkinä

Kaksoispiste osoittaa, että sen jäljessä tuleva osa täydentää, täsmentää tai perustelee edellä olevaa. (Kaksoispistettä on käsitelty myös Kielikellossa 3/1997, ks. Lue myös.)

1) Kaksoispistettä käytetään suoran lainauksen ja sitä edeltävän johtolauseen välissä.

Pykälä kuuluu: ”Johtokunnan kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä on läsnä.”

2) Kaksoispistettä käytetään täsmennettävän ja täsmentävän ilmauksen välissä.

Se on kuin entisaikojen paperitehdas: elättää ja huoltaa koko seudun.

Oli vain kaksi vaihtoehtoa: joko antaa periksi tai yrittää uudelleen.

Usein täsmennys on luettelo.

Työhönsijoituspalvelut käsittävät yleensä kolme vaihetta: tutkimus- ja arviointivaiheen, neuvontavaiheen ja varsinaiset työhönsijoitustoimenpiteet.

Luettelo voidaan kirjoittaa myös allekkain luetelmaksi.

Työhönsijoituspalvelut käsittävät yleensä kolme vaihetta:
1) tutkimus- ja arviointivaiheen
2) neuvontavaiheen
3) varsinaiset työhönsijoitustoimenpiteet.

Kaksoispistettä ei käytetä kaikkien luettelojen tai luetelmien edellä, vaan sen käyttö riippuu johdantoilmauksen muodosta. Kaksoispistettä käytetään vain silloin, kun johdantoilmaus on täydellinen lause, jota seuraa täsmennys (kuten edellä olevassa esimerkissä). Kaksoispistettä ei siis tule sellaiseen johdantoilmaukseen, joka ilman luetteloa jäisi vajaaksi.

Työhönsijoituspalvelut käsittävät yleensä
1) tutkimus- ja arviointivaiheen
2) neuvontavaiheen
3) varsinaiset työhönsijoitustoimenpiteet.

Symbolit kuvaavat tärkeimpiä tuotetietoja, joita ovat tuotteen sarjanumero, luettelonumero, valmistusajankohta, viimeinen käyttöajankohta jne.

On myös huomattava, että kaksoispistettä käytetään vain silloin, kun virke loppuu täsmentävään ilmaukseen (esimerkiksi luetteloon). Jos virke jatkuu vielä täsmentävän ilmauksen jälkeen, täsmennys erotetaan kaksoispisteen sijasta pilkuin, sulkein tai ajatusviivoin, jotka merkitään sen molemmin puolin.

Eri palvelumuodot – puhelinneuvonta, faksipalvelu ja vastaanotot – täydentävät toisiaan.

3) Kaksoispiste voi erottaa myös saman virkkeen kokonaisia lauseita. Tällöin jälkimmäinen lause perustelee tai selittää edellistä tai sisältää seurauksen tai johtopäätöksen.

Päätös ei ole yllättävä: samaan tapaan on toimittu ennenkin.

Jos kaksoispisteen jälkeen seuraa vain yksi lause, se aloitetaan pienellä alkukirjaimella, kuten edellisessä esimerkissä. Jos taas kaksoispisteen jälkeinen perustelu- tms. jakso on vähintään kaksi virkettä pitkä, kaikki virkkeet aloitetaan isolla kirjaimella.

Tuloksista on laadittu kaksi raporttia: Toinen on tehty ATK-yksikössä viime maaliskuussa. Toisen on laatinut äskettäin opinnäytetyönään harjoittelija N. N., joka myös vertaa tuloksia muualla saatuihin.

Kaksoispiste lyhenteiden ja tunnusten taivutuksessa

Kaksoispisteen avulla liitetään taivutuspääte tunnuksiin, kirjaimittain luettaviin lyhenteisiin sekä ns. loppulyhenteisiin (sanaa on lyhennetty lopusta). 

%:n
s:ssa
EEG:tä

• Miten pääte merkitään?

Lyhenteen loppupiste jää pois taivutuspäätettä erottavan kaksoispisteen edeltä.

Asiaa käsiteltiin jo v. 1997, ja siitä on maininta v:n 1998 toimintasuunnitelmassa.

Jos taivutusmuodossa on pitkä vokaali, se merkitään kokonaan näkyviin.

mk:aa (markkaa)
%:iin (prosenttiin)

Isokirjainlyhenteet voi lukea kirjaimittain tai lyhentämättöminä sanoina, ja siksi lyhenteeseen voi valita jommankumman näiden lukutapojen mukaisista päätteistä.

EU:hun (ee-uuhun)
EU:iin (Euroopan unioniin)

• Milloin pääte merkitään?

Lyhenteeseen tai tunnukseen merkitään taivutuspääte, kun lauseyhteys vaatii taivuttamista.

Hinnat ovat 50 mk:sta ylöspäin.
Osuus kasvoi 37 %:sta 42 %:iin.
Määrä kasvoi 150 kpl:seen.
Nopeus kasvoi 140 km:iin/t.

Joskus on helpompaa kirjoittaa sana kokonaan tai muuttaa lauserakennetta sellaiseksi, ettei lyhennettä tarvitse taivuttaa.

Tuntinopeus kasvoi 140 km:iin ~ kilometriin.
Nopeus kasvoi, kunnes se oli 140 km/t.

Huomaa, että genetiivin pääte on seuraavanlaisissa tapauksissa merkittävä näkyviin:

5 mk:n hintainen
10 kg:n painoinen
25 kpl:n erä
20 %:n alennus

Taivutuspäätettä ei tarvitse merkitä, jos taivutus ilmenee seuraavasta (joskus myös edellisestä), samoin taipuvasta sanasta.

Muistio luovutettiin vt. toimistopäällikölle (lue: virkaa tekevälle).

Luottokorttia käytetään hotelleissa, ravintoloissa yms. (lue: ynnä muissa sellaisissa).

• Partitiivin päätteen merkitseminen

Yksikön lyhenteeseen tai tunnukseen ei merkitä päätettä, jos luku on perusmuodossa ja yksikkö partitiivissa.

Asuntotontin vuosivuokra on 4 % (ei: 4 %:a) laskennallisesta hinnasta.

Voimala tuottaa sähköä 440 MW (ei: MW:a).

Sen sijaan taivutuspääte merkitään lyhenteeseen tai tunnukseen, jos sekä luku että yksikkö ovat partitiivissa. (Lisää esimerkkejä numeroiden taivutuksesta lukusanojen yhteydessä on kirjoituksessa Lukusanojen taivuttaminen, ks. Lue myös.)

Kirja ei maksanut edes 130 mk:aa (sataakolmeakymmentä markkaa).

Tuotanto on 500 MW:a pienempi (viittäsataa megawattia).

• Huomautuksia kaksoispisteen käytöstä lyhenteiden ja tunnusten taivutuksessa

1) Kaksoispistettä ei käytetä taivutettaessa

a) lyhenteitä, joissa on mukana lyhentämättömän sanan viimeinen kirjain

nrossa

b) lyhennesanoja.

Etaan

2) Eräät lyhenteet eivät ole selvästi vakiintuneet isokirjainlyhenteiksi eivätkä lyhennesanoiksi. Ennen kuin niitä taivuttaa, on kirjoittajan päätettävä, kumpaa lyhentämistapaa hän haluaa noudattaa, ja merkittävä taivutuspääte ja mahdollinen kaksoispiste sen mukaisesti.

Suomi liittyi Emuun. (Lyhennesana, lue: emuun.)

Suomi liittyi EMUun. (Lyhynnesana, lue: emuun.)

Suomi liittyi EMU:hun. (Kirjaimittainen lukutapa: ee-äm-uuhun.)

Suomi liittyi EMU:iin. (Tässä taivutuspääte on valittu englanninkielisen union-sanan lukutavan ”unioniin” mukaan.)

(EI: ”EMU:un”)

• Johtimen liittäminen lyhenteeseen tai tunnukseen

Johtimet liitetään samalla tavalla kuin taivutuspäätteet.

SAK:lainen

alv:llinen hinta

Sen sijaan yhdyssanan osa liitetään yhdysmerkin avulla.

EU-myönteinen

Kaksoispiste eräissä merkinnöissä

1) Kaksoispistettä käytetään jakomerkkinä. Tällöin sen molemmin puolin tulee välilyönti.

20 000 : 5 = 4 000

2) Kaksoispistettä käytetään osoittamaan lukujen välistä suhdetta. Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin numeroihin.

mittakaava 1:20 000
Suhdeluku on 1:3.

3) Kaksoispistettä käytetään osoittaman sarjan tms. osanumeroa. Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin numeroihin.

Matt. 3:15 (Matteuksen evankeliumin 3. luvun 15. jae)

KM 1998:18 (komiteanmietintö)

RL 40:5 (rikoslain 40. luvun 5. pykälä)

4) Kaksoispisteellä erotetaan toisistaan sanan taivutusmuodot. Tällöin kaksoispisteen molemmin puolin tulee välilyönti.

kenkä : kengän