Relatiivipronomineja ovat joka ja mikä (ja puhekielessä ihmiseen viitattaessa kuka). Niiden sukulaisia ovat adjektiivit jollainen, millainen sekä mm. sanat jolloin, joten. Relatiivipronomini aloittaa sivulauseen (relatiivilauseen), ja se viittaa edeltävässä lauseessa olevaan sanaan – mahdollisine määritteineen – tai koko lauseeseen. Viittauskohdetta kutsutaan korrelaatiksi.
Ruoste – ilmiö, josta ei haluta puhua.
Luennoitsijat saivat valita aiheensa vapaasti, mikä teki puheenvuoroista yllättäviä ja vaihtelevia.
Oletko sellainen johtaja, jollainen haluat olla?
Milloin joka, milloin mikä?
Relatiivipronominien joka ja mikä valintaan vaikuttavat seuraavat periaatteet:
1) Relatiivipronominina joka
Jos korrelaattina on substantiivi, käytetään pronominia joka. Joka viittaa ihmiseen, esineeseen, paikkaan tai asiaan.
Tarja on 33-vuotias karaokelaulua harrastava tavallinen nainen, joka kertoilee elämästään kassansa takaa Korson Räkkärimarketissa.
Poliisi on ottanut kiinni ryhmän, jonka epäillään kopioineen maksukortteja.
Hän on lähtöisin Hämeenlinnasta, joka on hänelle edelleen kotikylä, ja kirjoilla hän on Helsingissä, joka on henkinen koti.
Relatiivipronomini ja sen korrelaatti voivat olla eri sijamuodossa lauseiden rakenteen määräämällä tavalla:
Elop kehuu Nokian edistyneen toimenpiteissä, joilla yhtiö aikoo palauttaa kilpailukykynsä.
Relatiivipronomini voi olla myös monikkomuotoinen, vaikka korrelaatti on yksikkömuotoinen. Korrelaatin merkitys määrää pronominin luvun.
Tukikohdassa tapahtui ainakin neljä räjähdystä, jotka sytyttivät tuleen kaksi hävittäjää.
Korrelaatti sijaitsee siis yleensä välittömästi ennen relatiivipronominia. Tähän perustapaukseen on pari poikkeusta:
a) Korrelaatti voi olla kauempana edeltävässä lauseessa, jos sillä on täsmennyksenään pronomini se tai ne tai sana sellainen, semmoinen tai jokin muu rajoittava ilmaus (esim. sana ainoa). Esimerkiksi sanat se, sellainen rajaavat määrittämänsä substantiivin ilmaiseman asian, jolloin on selvää, että relatiivipronominikin viittaa siihen.
Asiakirjat kuuluvat sen organisaation arkistoon, jonka toiminnan yhteydessä ne ovat muodostuneet.
Kiinteistönvälittäjän tulee välttää sellaisia ristiriitoja kollegan kanssa, jotka voisivat vahingoittaa asiakkaiden etua.
Kliininen seurantatutkimus paljasti, että ainoa ruokavalio neljästä tutkitusta, joka kykeni vähentämään insuliinitasoja verenkierrossa, oli kasvipohjainen, vähärasvainen ja hyvin runsashiilihydraattinen ruokavalio.
b) Korrelaatin ja relatiivipronominin välissä voi joskus olla postpositio.
Hamilton hieroi ennen kisaa sopua Massan kanssa, joka on joutunut tällä kaudella useita kertoja McLaren-kuskin aggressiivisen ajotyylin uhriksi.
Luottoluokitusyhtiö Moody’s pudotti Japanin luottoluokitusta maan velan takia, joka on kasautunut vuoden 2009 finanssikriisin seurauksena.
Lisäksi huomattavaa joka-relatiivipronominin käytöstä
• Sanajärjestyksellä on väliä: relatiivipronomini joka viittaa edeltävään substantiiviin.
Kaunis nykyaikainen huvila maaseudulla, jossa on uima-allas.
→ Maaseudulla sijaitseva huvila, jossa on uima-allas.
Otsassa hänellä on keittiöveitsestä jäänyt arpi lähellä silmää, jonka hän aikoo korjata kauneuskirurgin pakeilla.
→ Otsassa hänellä on lähellä silmää keittiöveitsestä jäänyt arpi, jonka – –.
• Korrelaatti ei voi sijaita ennen adjektiivia, kuten seuraavassa:
EI: Tautina BPD [= korrelaatti] on luonteeltaan krooninen, jolle on tyypillistä keuhkojen toiminnan vajaus.
→ Tautina BPD on luonteeltaan krooninen, ja sille on tyypillistä – –. ~ BPD on luonteeltaan krooninen tauti, jolle on – –.
2) Relatiivipronominina mikä
Relatiivipronominia mikä käytetään, kun viitataan koko edeltävän lauseen (tai sen osan) ilmaisemaan ajatukseen.
Berlusconi menetti parlamentin enemmistön budjettiäänestyksessä tiistaina, mikä heikensi entisestään hänen hallituksensa toimintakykyä.
Alkoholisti yrittää epätoivoisesti pitää lupauksensa, mutta alkoholismin luonteen mukaisesti hän ei pysty niitä pitämään, mistä häntä moititaan.
Kotiotteluissa peli kulkee ihan mukavasti, mistä osoituksena Jaron kukistuminen selkein 2–0-lukemin.
3) Relatiivipronominina joka tai mikä superlatiivisissa ilmauksissa
Jos korrelaattina on pelkkä superlatiivinen adjektiivi, on relatiivipronomini aina mikä. Adjektiivi on partitiivimuotoinen.
Viisainta, mitä olen tehnyt.
Mikä oli vaikeinta, mitä lapsen piti tehdä nelivuotisneuvolassa?
Mikä on hienointa, mitä mies on vuoksesi tehnyt?
Jos korrelaattina olevalla substantiivilla on määritteenään superlatiivimuotoinen adjektiivi, relatiivipronomini on joka tai mikä. Jos viittauskohde on ihminen, käytetään pronominia joka.
Kirjoita pisin suomenkielinen yhdyssana, jonka ~ minkä tiedät.
Montako palaa on ollut suurimmassa palapelissä, jonka ~ minkä olet saanut?
Millainen on pienin asunto, jossa ~ missä mielestänne neljä henkeä voi järkevästi asua?
Kuka on hauskin ihminen, jonka tiedät?
Joskus korrelaattisubstantiivi jätetään mainitsematta adjektiivin jälkeen. Näin tehdään silloin, kun substantiivi on mainittu lauseessa aiemmin eikä sen toistaminen ole ymmärrettävyyden kannalta välttämätöntä. Näissäkin rakenteissa ovat mahdollisia sekä joka että mikä, ihmiseen viitattaessa kuitenkin vain joka.
Monenko munan kakkupohja on suurin, jonka ~ minkä olet leiponut? [= suurin kakkupohja, jonka ~ minkä – –]
Loukkaantumisiakin sattui, ja Holcomb sanookin maratonin olleen vaikein, jonka ~ minkä hän on koskaan juossut.
[Runoilija Mirkka Rekolan syntymäpäivähaastattelussa toimittaja sanoo:] Mirkka Rekola on Suomen hienoin runoilija. Hienoin, jonka olen löytänyt.
4) Relatiivipronominina joka tai mikä, kun korrelaattina on pronomini
Jos korrelaattina on pronomini, relatiivipronominin valinnalla voidaan ilmaista, millainen tarkoite on. Joka-pronomini osoittaa korrelaatin ihmistarkoitteiseksi tai ainakin konkreettiseksi, mikä viittaa abstraktimpiin tarkoitteisiin.
Tapahtui se, mitä pelättiinkin. (’se asia’)
Tuolla tulee se, jota odotin. (’se ihminen tai konkreettinen asia, esim. bussi’)
Ravitsemustieteen opiskelu sopii sellaiselle, joka jaksaa kehittää itseään opintojen päätyttyäkin.
Älä allekirjoita sellaista, mitä et ymmärrä.
Äänioikeutettuja ovat kaikki, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttävät 18 vuotta.
Ei kaikki ole kultaa mikä kiiltää.
Jos korrelaatiksi ajateltava pronomini on jätetty mainitsematta, käytetään relatiivipronominia mikä (ja ihmiseen viitattaessa pronominia kuka):
Saat, mitä haluat. [= Saat sen, mitä haluat.]
Työhön palkattiin, kenet parhaaksi katsottiin.
(Ihmiseen viittaavaa rakennetta se joka, ne, jotka / hän joka, he jotka on käsitelty Kielikellossa 2/2008 Perusasiaa-palstalla.)
5) Relatiivipronominina joka tai mikä, kun korrelaattina on paikanilmaus
Kun korrelaattina on paikkaa ilmaiseva sana, relatiivipronomini vaihtelee, esimerkiksi missä, millä, minne, mihin, jossa, jolla, johon, jonne. Relatiivipronomini on tällöin lauseessa adverbiaalina. Pronominin vaihtelu on tavallista ja usein kirjoittajakohtaistakin.
Museokeskus Vapriikissa Postimuseo tavoittaisi paremmin kulttuuripalveluista kiinnostuneita kävijöitä kuin Helsingin pääpostitalossa, jossa piipahdetaan lähinnä postiasioissa.
1940-luvun alusta teatterin harjoitustilana toimi kaupungin juhlasali palokuntatalossa, minne teatterin koko toiminta vähitellen siirtyi.
Kun Konevitsan Jumalanäidin ikoni oli konservoitavana Moskovassa, siirrettiin ikonin arvokas riisa Ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopioon, missä se on edelleenkin.
Nuorisovaihdon ohjelmaan kuului myös kaksi vierailua Kuopioon, josta leirille osallistuneet suomalaiset nuoret ovat kotoisin.
Sain viettää kymmenen ihastuttavaa kevätpäivää Ranskan maaseudulla, jossa kastanjat kukkivat.
Toimittajamme kävi Etelä-Sudanin maaseudulla, missä karjavarkaat piinaavat ihmisiä.
Relatiivipronominin valintaan vaikuttaa jossain määrin näkökulma, josta paikanilmausta tekstissä tarkastellaan. Mitä selvärajaisempana ja täsmällisempänä paikka esitetään, sitä herkemmin relatiivipronominiksi valitaan jonne, jossa jne. Pronomini minne, missä jne. taas viittaa useammin paikkaan, joka on rajoiltaan epämääräinen ja avoin.
Seuraavissa esimerkeissä jossa, jonne on luonteva, koska viittauskohde esitetään selvärajaisena, täsmällisenä alueena.
Nokian mukaan puhelimet myivät hyvin esimerkiksi Intiassa, jossa yhtiöllä on vanhastaan vahva asema.
Bussi kulkee Kangasalan, Pälkäneen, Hauhon ja Lammin kautta Lahteen, jonne saavutaan yleensä noin 19.15.
Kuvassa on Heimolan talo (Hallituskatu 15), jossa eduskunta kokoontui 1911–1930.
Seuraavissa esimerkeissä taas missä, mistä jne. on luonteva, koska viittauskohteena oleva paikka esitetään epämääräisenä, yleisenä, rajoiltaan avoimena.
Pallo vieri kaapin alle, mistä sitä oli vaikea löytää.
Huomasin olevani kaukana poluista keskellä tiheää rämeikkömetsää, missä tuskin on kovin moni ihminen koskaan kävellyt aikaisemmin.
Merenkulun merkitys todistetaan saaristossa, missä suuri laivareitti on alituiseen läsnä sekä hyvässä että pahassa.
Konkreettinen – abstrakti
Edellä paikanilmauksien yhteydessä pronominin valintaan vaikuttavat korrelaatin ominaisuudet eli se, kuinka selvärajainen ja täsmällisesti tiedetty viittauskohde on. Nämä ominaisuudet vaikuttavat yleisemminkin joka- ja mikä-pronominien valintaan.
Joka-pronomini on tavallinen, kun viittauskohde on konkreettinen, tarkkarajainen, täsmennetty. Mikä-pronomini taas on tyypillinen silloin, kun viittauskohde on abstrakti, rajoiltaan epämääräinen ja avoin.
| joka: korrelaatti konkreettinen, tarkkarajainen | mikä: korrelaatti abstrakti, rajoiltaan epämääräinen, avoin |
| lapsi/taulu, joka on meille tärkeä | ulkona sataa, mikä on kurjaa |
| paras kirja, jonka ~ minkä olen lukenut | parasta, mitä tiedän |
| saat, mitä haluat | |
| se, joka tulee (esim. ihminen, bussi) | se, mikä tapahtuu (se asia) |
| Kuopiossa, jossa ~ missä | maaseudulla, missä ~ jossa |
Korrelaatin ominaisuuksien tarkastelu (abstrakti vai konkreettinen, tarkkarajainen vai rajoiltaan avoin jne.) voi auttaa ymmärtämään relatiivipronominin valintaa eri tilanteissa ja varsinkin silloin, kun yleiskielessä relatiivipronominin valinnassa on vaihtelua.
Kirjoituksen esimerkit on poimittu lähinnä Internetistä löytyneistä teksteistä.