”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”

Tarkastelin vuonna 2020 Kielikellossa lukiolaisilta keräämäni aineiston pohjalta viidelle eri emojille annettuja nimityksiä ja toiselle viidelle emojille esitettyjä merkityksiä. Lisäksi loin yleiskatsauksen emojien historiaan sekä emojien ja hymiöiden suhteeseen, minkä ohella esittelin lyhyesti, mitä emojit ylipäätään ovat. Tässä kirjoituksessa keskityn emojien merkityksiin; kirjoitus perustuu keväällä 2022 hyväksytyn maisterintutkielmani tuloksiin.

Valitsin tutkittavaksi tietyt 15 emojia siksi, että joko omien kokemusteni tai internetissä käydyn keskustelun perusteella oletin niille löytyvän monia erilaisia merkityksiä. Keräsin aineistoa kahdelta ryhmältä: lukioikäisiltä ja 40–60-vuotiailta. Nämä ryhmät valitsin siksi, että ensinnäkin 40–60-vuotiaat voisivat olla ikänsä perusteella lukiolaisten vanhempia ja toiseksi on tiedossa, että eri-ikäiset tulkitsevat emojien merkityksiä eri tavoin. Olen sukeltanut näihin ennakko-odotuksiin ja saanutkin monia mielenkiintoisia tuloksia.

Jaoin kummankin ikäryhmän sisällä vastaukset merkitysryhmiin. Merkitysryhmät on muodostettu sen perusteella, millaisia tunteita (esimerkiksi ’kiusallisuus’), tekoja (’nauraminen’), ominaisuuksia (’hyväntahtoisuus’) taikka muita asioita tai ilmiöitä (’tähti’; ’kuolema’) vastauksissa esiintyy. Yksi vastaus voi kuulua moneen eri merkitysryhmään, mikäli vastauksessa on kuvailtu emojin merkitystä monisanaisesti tai esimerkiksi sanottu, että se voi tarkoittaa eri tilanteissa erilaisia asioita.

Tutkielmassani ja tässä kirjoituksessa tarkastelen emojeita kahdesta näkökulmasta: ollaanko emojin merkityksestä samaa mieltä 1) eri vastaajaryhmien kesken ja 2) vastaajaryhmien sisällä. Jouduin määrittelemään saman- ja erimielisyyden joissakin tapauksissa melko karkeasti, sillä todellisuudessa usein on hankalaa sanoa, miten eri tai samaa mieltä emojista ollaan.

Vastaajaryhmät samaa mieltä

Eniten samaa mieltä vastaajaryhmät ovat hymyilevät kasvot, joilla on silmälasit -emojista (🤓). Kolme suurinta merkitysryhmää (’nörtti’, ’viisaus’ ja ’viisastelu’) ovat samat molemmissa vastaajaryhmissä. Tulkitsen tämän niin, että silmälasipäinen ja ulkonevahampainen hahmo on tuttu ’nörtin’ ilmentymä populaarikulttuurista usean vuosikymmenen ajalta. Samoin hymyilevät kasvot, joilla on aurinkolasit -emojin hahmo ​​​​​(😎) on tunnettu jo hymiöajalta, jolloin 8)-hymiö tarkoitti ’coolia’ ja itsevarmaa ihmistä, jolla on aurinkolasit. ’Coolius’ eli ’siisteys’ onkin molemmissa vastaajaryhmissä ylivoimaisesti suosituin merkitys, joka emojille annetaan.

Yhteen puristetut kädet -emoji​​​​​​ ​​​​​​​(🙏) on mielenkiintoinen tapaus. Emojipedian blogissa (ks. Emojiology: Folded Hands) todetaan, että emoji tarkoittaa enimmäkseen ’rukoilemista’, ’kiittämistä’ ja ’pyytämistä’ ja että laajalle levinnyt käsitys emojin niin sanotusti oikeasta merkityksestä on vain urbaanilegenda. Blogitekstissä nostetaan esille, että vuodesta 2012 eteenpäin internetissä on liikkunut huhuja siitä, että emoji tarkoittaisi ”oikeasti” ’yläviitosta’, ja tämän kaltainen näkemys esiintyy myös omassa aineistossani. Moni vastaaja kommentoi, että tietää emojin ”oikean merkityksen”, mutta käyttää itse sitä joko eri tavalla tai on muuttanut tapaansa käyttää sitä ”todellisen merkityksen” opittuaan (esimerkkien kirjoitusasua ei ole korjattu):

• rukoileminen tai palvominen, mutta monille selvisi vasta lähi aikoina, että se tarkoittaakin yläfemmaa [lukioikäinen]
• tiedän että se tarkoittaa oikeasti että kaksi ihmistä antaa ylävitosen mutta minulle se merkitsee enemmän rukoilua [lukioikäinen]
• Itse olen käyttänyt tätä merkityksessä ”kiitän” mutta jotkut toivottavat tällä siunausta. Highfive-merkitykseen en usko, se lienee urbaani legenda. [40–60-vuotias]
• Olen kuullut että olisi oikeasti high five, mutta itse käytän merkityksessä kiitos / kiitollisuus, voisi tarkoittaa myös rukousta / rukoilemista / pyytämistä. [40–60-vuotias]

Kasvot ilman suuta -emojille (😶) molemmat vastaajaryhmät tunnistavat ’sanattomuuden’ merkityksen, vaikka sanattomuuden syy vaihteleekin hieman vastaajasta riippuen. Useimmiten sanattomuudella halutaan kuvata ’järkytystä’ tai ’haluttomuutta vastata’. Samanmielisyys johtunee siitä, että emojille on helppoa luoda konkreettinen tulkinta: koska sillä ei ole suuta, se ei voi puhua.

Hieman samaan tapaan konkreettisia tulkintoja on mahdollista muodostaa myös hassuttelevat kasvot-​​​​​ ja silmät ymmyrkäisinä -emojeille (🤪 ja 🙄). Koska emojit näyttävät samoilta kuin oikeat ilmeet, ovat tulkinnat ymmärrettävästi samansuuntaiset käyttäjän iästä riippumatta. Hassuttelevat kasvot -emojin tulkinnassa on vaihtelua siinä, tarkoitetaanko emojilla ’sekavuutta’, ’hulluutta’ vai ’hassuttelua’, mutta kaikki tulkinnat ovat melko suoraviivaisia. Samoin silmät ymmyrkäisinä -emojille esitetyt tulkinnat ’kyllästyminen’, ’ärsyyntyminen’ ja ’hämmennys’ liittyvät kaikki konkreettisesti ”silmiä pyörittelevään” ilmeeseen.

Vastaajaryhmät eri mieltä

Yleistävästi voi sanoa, että tutkimukseni perusteella keski-ikäiset näyttävät tulkitsevan emojien merkityksen konkreettisemmin kuin lukioikäiset. Esimerkiksi hienoisesti hymyilevät kasvot -emoji (🙂) tarkoittaa keski-ikäisille vastaajille pääosin tavallista ’hymyä’, kun taas lukioikäisten vastauksissa korostuu se, että emoji tarkoittaa ’ärsyyntymistä’, ja myös maininnat ’sarkastisesta’ hymystä ovat yleisiä.​​​​

• joku asia ärsyttää, ja haluan näyttää sen mutta se ei muka haittaa. Tai olen loukkaantunut ja esitän ettei se haittaa [lukioikäinen]
• sarkastinen hymy [lukioikäinen]
• Hyvä mieli, iloinen. Käytän sitä harvoin, yleensä ilmaisemaan, että ilahduin toisen viestistä (joko sen sisällöstä tai ylipäätään viestin saamisesta - että toinen on ajatellut minua). [40–60-vuotias]

Hieman samanlainen tapaus on ääneen itkevät kasvot -emoji (😭), joka 40–60-vuotiaille tarkoittaa pääosin ’itkemistä’, mutta lukioikäisten keskuudessa sille on muodostunut ’nauramista’ tarkoittava merkitys, jota kuvaillaan esimerkiksi näin:

• Nauramista niin paljon että itkettää [lukioikäinen]
• Kuolen nauruu [lukioikäinen]

Samoin kuin hienoisesti hymyilevät kasvot -emojille myös kasvot ylösalaisin -emojille (🙃) on muodostunut lukioikäisten keskuudessa merkitys ’hyvin ärsyyntynyt’ ja ’ahdistunut’. 40–60-vuotiaille emoji tarkoittaa pääosin ’hassuttelua’, ’kujeilua’ tai ’hauskuutta’. Aineistossani onkin tyypillistä, että lukioikäiset ilmentävät monella emojilla paljon negatiivisempia tunteita kuin keski-ikäiset.

Ainoa tarkastelemani emoji, jolla keski-ikäiset osoittavat negatiivisempia tunteita kuin lukioikäiset, on hymyilevät kasvot ja sädekehä (😇). 40–60-vuotiaiden vastauksissa korostuvat sentyyppiset ilmaukset kuin ”en se minä ollut”, joilla vastaajat osoittavat ’kujeilevaa’ tai muuten ’sarkastista’ lähestymistapaa käsiteltävään asiaan. Lukiolaisille emoji tarkoittaa useimmiten ’hyvän tekemistä’.

Monen emojin tulkinnoissa toistuu se, että vastaajaryhmien välillä on eroavaisuuksia siinä, millaisena tunteena, tekona tai ominaisuutena jokin nähdään. Erityisesti virnistävät kasvot ja hikeä -emojista (😅) molemmat ryhmät tunnistavat sen, että emoji ’nauraa’, mutta siitä, millaista nauramista emoji ilmaisee, ollaan hyvin eri mieltä. 40–60-vuotiaat kuvailevat nauramista muun muassa ’helpottuneeksi’ tai ’hikoilevaksi’, kun taas lukioikäiset tulkitsevat nauramisen olevan pääosin ’kiusaantunutta’.

• Hiki otsalla hirnumista [40–60-vuotias]
• nauraa vedet silmissä. [40–60-vuotias]
• Tämä emoji on vähän kuin jos on kiusallista kun sanot jotain. Voisi vastata puheessa semmoista ’eehh’ ilmaisua [lukioikäinen]
• Nolo olotilanne [lukioikäinen]

Pääkallo- ja säihkeet-emojeille (💀 ja ✨) on yhteistä se, että molemmille on muodostunut lukioikäisten keskuudessa hyvin täsmällinen merkitys, josta keski-ikäiset eivät ainakaan aineistoni perusteella ole tietoisia. Pääkallo-emoji tarkoittaa lukiolaisten mielestä ’nauramista’, ja se yhdistetään usein ääneen itkevät kasvot -emojiin (😭), jolloin saadaan merkitys ’nauraa kuollakseen’.

• Äärettömän hauskaa, yleensä käytetään mustassahuumorissa [lukioikäinen]
• Ahahhaahahahha 💀💀💀 [lukioikäinen]

Säihkeet-emojia lukiolaiset puolestaan käyttävät usein korostamaan jotakin sanaa tai asiaa panemalla korostettavan asian kahden emojin väliin.

• jostain omista ongelmista heitetään läppää jos laittaa tän emojin molemmin puolin sitä sanaa esim *tähtiemoji* Masennus *tähtiemoji* [lukioikäinen]
• Tätä on ✨ porvoo ✨ (=paska paikka) [lukioikäinen]

40–60-vuotiaiden mielestä kumpikin näistä emojeista ilmaisee enimmäkseen konkreettisia merkityksiä, esimerkiksi ’kuolemaa’ tai ’kimallusta’.

• Pääkallo, kuolema, synkkä asia, loppu [40–60-vuotias]
• Tänään on euroviisuklubin pikkujoulut! ✨ [40–60-vuotias]

On kiinnostavaa, että joistakin emojeista vastaajat tietävät, että eri-ikäiset käyttävät niitä eri tavoin. Erityisesti anova- ja hienoisesti hymyilevät kasvot -emojit (🥺 ja 🙂) ovat tällaisia: jotkut vastaajat sanovat käyttävänsä niitä eri tavoin eri-ikäisten henkilöiden kanssa. Lukiolaiset käyttävät anova-emojia kuvaamaan söpöyttä, mikä taas on keski-ikäisille vieraampaa.

• Pliis, jooko tai toisaalta varsinkin kaverien käyttämänä surku, myötätuntoitku. Myös voi ei, onpa supersöpö, mutta lähinnä viesteilyssä lukioikäisen lapsen kanssa [40–60-vuotias]

Muutama lukioikäinen puolestaan sanoo käyttävänsä hienoisesti hymyilevät kasvot -emojia niin sanotusti tavallisena hymynä vanhempien ihmisten kanssa keskustellessaan.

• Kiusallinen hymynaama, jota käytän harvoin. Mutta esim. pomolle viestiä lähettäessä tämä toimii perus asiallisena emojina. [lukioikäinen]

Kaikista muista tarkastelemistani emojeista poikkeava on cowboyn pää (​​​​​​​🤠), jonka merkitystä merkittävä osa 40–60-vuotiaista ei tiedä. ​​​​​Lukioikäisten keskuudessa emoji tarkoittaa ’hyväntuulisuutta’ tai ’iloisuutta’, ja siitä on tullut yleinen erityisesti Tiktok-sovelluksen ansiosta. Myös muut sellaiset emojit, joilla lukioikäisten mielestä on jokin täsmämerkitys (esim. pääkallo ja säihkeet), voivat olla keski-ikäisille merkitykseltään vieraita.

Nuorten vastaajien ryhmässä emojien merkitys kääntyy siis joskus päälaelleen: hymyilevä emoji saattaa tarkoittaa surullista, itkevä nauravaa ja niin edelleen. Olisi mielenkiintoista tietää, millaisia ne emojit ovat, joiden merkitys muuttuu näin. Tutkimukseni perusteella emojien on tällaisissa tapauksissa oltava tarpeeksi yleisluontoisia, jotta niiden alkuperäinen merkitys tunnetaan ja voidaan muuttaa tai kääntää päinvastaiseksi.

Osalle emojeista etenkin nuoret käyttäjät antavat siis hyvin täsmällisiä merkityksiä. Mistä tällaiset yksityiskohtaiset trendit saavat alkunsa? Sosiaalisella medialla on usein osansa emojien uusien merkitysten ja käyttötapojen synnyssä. Sekä niiden synnystä että erityisesti leviämisestä olisikin tärkeää saada lisää tietoa.

Vastaajaryhmien sisällä erimielisyyksiä

Jouduin tutkimuksessani silloin tällöin vetämään mutkia suoriksi toteamalla esimerkiksi, että ”lukioikäiset” ovat tietystä emojista tiettyä mieltä. Tulee kuitenkin muistaa, että myös ikäryhmien sisällä on eroja siinä, millaisia merkityksiä emojit vastaajien mukaan kantavat. Vaikka lukiolaiset esittävät joitakin spesifejä tai pitkälle vietyjä näkemyksiä emojeista, kyse ei kuitenkaan ole koko ikäryhmän jakamasta käsityksestä.

Samalla on huomionarvoista, että kaikki tapaukset, joissa sama emoji saattaa tarkoittaa ihan päinvastaisia asioita kuten ”itkua tai naurua” taikka ”iloista hymyä tai passiivis-aggressiivista murhanhimoa”, esiintyvät lukioikäisten kommenteissa. Keski-ikäiset tuntuvat olevan enemmän samaa mieltä keskenään.

Nuorten vastaajien ryhmässä emojien merkitys kääntyy joskus päälaelleen.

Olen käsitellyt hienoisesti hymyilevät kasvot -emojia jo pariin otteeseen, mutta on syytä nostaa se esille vielä kerran. Lukioikäisten vastauksissa on nimittäin eroavaisuuksia siinä, nähdäänkö emojin kuvaavan ’hymyä’ tai ’iloisuutta’ vai jotain muuta. Yleisimmin lukiolaiset kuvaavat emojilla ’ärsytystä’, mutta myös esimerkiksi ’tekohymy’ ja ’passiivis-aggressiivisuus’ saavat kannatusta. On merkittävä huomio, että osa ikäryhmästä näkee emojin ”vain” hymyilevänä, kun taas toisille se tarkoittaa esimerkiksi tunteita, joita hymyilyn taakse voi kätkeä.

Anova-emoji tarkoittaa lukioikäisten mielestä monenlaisia asioita, ja spesifiksi kehittyneen ’söpöyden’ merkityksen rinnalla ovat myös ’surullisuus’ ja jonkin asian ’pyytäminen’. Keski-ikäisillä tällaista erimielisyyttä ei juurikaan ole, vaan heille emoji tarkoittaa pääosin ’surullisuutta’ tai muuta siihen liittyvää.

Ääneen itkevät kasvot -emojista lukiolaiset ovat sitä mieltä, että se voi tarkoittaa sekä ’itkemistä’ että ’nauramista’, ja moni vastaaja tunnistaa molemmat merkitykset. Hieman samanlainen tilanne koskee pääkallo-emojia, joka lukiolaisten mielestä tarkoittaa niin ’kuolemaa’ kuin ’nauramista’. Samoin vain osa lukiolaisvastaajista tuntee säihkeet-emojin käytön jonkin asian korostamiseen, kun taas muiden mielestä emojilla kuvataan esimerkiksi ’loistokkuutta’.

Yhteen puristetut kädet -emoji puolestaan merkitsee molemmille ikäryhmille ’ylävitosta’, mutta selvä enemmistö kaikista vastaajista kertoo käyttävänsä emojia kuitenkin ’pyytämisen’ tai ’rukoilemisen’ merkityksessä.

40–60-vuotiaiden vastauksissa on yleistä, että vastaajalla ei ole tietoa emojin merkityksestä, mutta hän silti veikkaa sen. Joillekin keski-ikäisille vastaajille tietty emoji ei puolestaan tarkoita mitään tai he eivät tiedä, miten sitä viestissä käyttäisi, vaikka se näyttääkin viittaavaan johonkin tunnettuun ilmiöön (esim. pääkallo, säihkeet, cowboyn pää). Keski-ikäisten vastauksista ei siis voi aina suoraan tulkita, että merkityksiä tai käyttötapoja olisi useita erilaisia, vaan vastausten kirjo voi syntyä tietämättömyydestä. Mahdollisesti kysymyksenasetteluni kyselylomakkeessa oli hieman ongelmallinen, koska niin moni vastaaja päätyi arvaamaan emojin merkityksen, vaikkei sitä tiennytkään.

Lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista esitellä vastaajien pohdintoja merkityksistä saatikka autenttisia viestiesimerkkejä niin paljon kuin olisi ehkä ollut jopa tarpeen. Niihin voi kuitenkin syventyä tutustumalla maisterintutkielmaani, jos emojien maailma ja tosielämän esimerkit herättävät enemmänkin kiinnostusta. 🧐 ​​​​​​​

Lue lisää

Olli Tamminen 2022: ”​​​​​​​😭 on uusi 😂-emoji” – tutkielma emojien merkityksistä. ​​​​​Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202206152556(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Olli Tamminen 2020: Emojit – digitaalisen viestinnän hieroglyfit. – Kielikello 4/2020. https://www.kielikello.fi/-/emojit-digitaalisen-viestinnan-hieroglyfit(avautuu uuteen ikkunaan)

John M. Kelly 2019: Emojiology: 🙏 Folded hands. Emojipedia 26.4.2019. https://blog.emojipedia.org/emojiology-folded-hands/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

(Artikkelin kuvituksena käytetyt emojit: Emojipedia.)