Perusinfra kunnossa. Kuva: Eero J. Laamanen. Vastavalo.
Kysymys
Mitä infrastruktuuri voisi olla suomalaisemmin? Eikö tilalle ole keksitty mitään helpompaa sanaa?
Vastaus
Infrastruktuuri on jo niin vakiintunut käsite ja sana, että ei ole todennäköistä, että jokin toinen ilmaus voisi kokonaan korvata sen yleiskielessä tai erikoisalan kielissä.
Sanalle on yritetty kehittää suomalaisempaa vastinetta jo ainakin 1980-luvulta lähtien – huonoin tuloksin. Edelleenkin infrastruktuuri-sana jakaa mielipiteitä. Osa kielenkäyttäjistä pitää sitä hankalana ääntää ja kirjoittaa, kun taas osan mielestä ilmaus on aivan luonteva.
Pohjimmiltaan kyse lienee siitä, että itse käsite koetaan usein vaikeaksi, eli ongelma ei ole vain kielellinen. Infrastruktuurilla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan palveluja ja rakenteita sekä perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toimivuuden. Tällaiset rakenteet muodostavat jonkin toiminnan, järjestelmän tms. perustan.
Esimerkiksi mediateksteissä on hyvä avata käsitettä ja havainnollistaa – mahdollisuuksien mukaan – konkreettisin esimerkein, mistä kulloinkin on kyse. Jos puhutaan tai kirjoitetaan infrastruktuurista, onko kyse liikenne- ja tietoliikenneverkoista, energiahuollosta, satamista ja lentokentistä, yksittäisestä sillasta vai mistä?
Perusrakenteet, varusrakenne, varuspohja?
Infrastruktuuri-sanalle on jo vuosikymmeniä sitten ehdotettu useampaakin selvemmin suomenkielistä vastinetta, mutta ne eivät ole saaneet suosiota. Suomen kielen lautakunta käsitteli infrastruktuuri-sanaa vuonna 1980. Lautakunta esitti vierassanan vastineeksi ”tilanteen mukaan käytettäväksi” sanoja perusrakenteet ja varusrakenne. Sanasuositus esitettiin Kielikellossa 2/1980. Mainitut vaihtoehdot eivät kuitenkaan yleistyneet.
Esimerkiksi kielenhuoltaja Jussi Kallio piti esillä varusrakenne-sanaa, jonka keksijäksi on mainittu kielilautakunnan jäsenenäkin toiminut kirjailija Arvo Salo. Sana ei kuitenkaan yleistynyt käyttöön siinä määrin, että se olisi lisätty sanakirjaan. Vuonna 2014 Kallio ehdotti Kielikellossa varusrakenteen tilalle lyhempää ilmausta varusto.
Joensuun yliopiston eläkkeellä oleva rehtori Heikki Särkkä jatkoi aiheesta Kielikellon seuraavassa numerossa. Särkkä kritisoi Kallion uutta ehdotusta siitä, että varusto on hänen mukaansa epäloogisesti johdettu, ja huomautti, että loogisempi johdos olisi varuksisto. Tosin Särkkä totesi, ettei tälläkään sanalla ole mahdollisuuksia yleistyä, ”harvinaisen äännerakenteen takia”, joten hän ehdotti vielä uutta sanaa varuspohja.
Näin Särkkä kirjoittaa: ” – – Ehdotan sanaa varuspohja. Sillä on vanhastaan lakikieleen vakiintunut vieruskäsite maapohja. Sanalla on myös luonteva semanttinen kytkös sanaan infrastruktuuri (latinan infra ’alapuolella’). Kakkos- ja kolmossijan antaisin yhdyssanoille pohjavarustus ja yleisvarustus. Tällöin sinänsä mahdollinen jälkiosa rakenne voisi jäädä abstraktimpaan käyttöön.”
Yhteiskunnan tekniset perusrakenteet?
Nykykäytössään infrastruktuurilla tarkoitetaan useimmiten yhteiskunnan teknisiä perusrakenteita, esimerkiksi tieverkostoa ja kunnallistekniikkaa. Toisaalta sanaa voidaan käyttää yleisemmin resurssien merkityksessä. Esimerkiksi tutkimushanke tai toiminto voi onnistuakseen edellyttää tietynlaista infrastruktuuria eli niin henkilökuntaa, rakennuksia kuin laitteitakin.
Paljon käytettynä sana on myös lyhentynyt etenkin arkisissa yhteyksissä; jäljelle on jäänyt vain alkuosa ”infra”. Lyheneminen onkin suorastaan odotuksenmukaista, kun sana on sekä pitkä että äänteellisesti hankala.
Infrastruktuurista irronnut infra esiintyy myös luontevasti osana muita yhdyssanoja:
Uusmediakonsultti – – voisi kuvitella olevansa jopa viikon yhteen menoon mökillä. ”Mutta ei missään primitiivisissä oloissa. Perusinfra pitää olla.” (Talouselämä, 2001)
Aina infra-yhdyssanat eivät edes vaikuta erityisen arkityylisiltä: (sähköautojen) latausinfra, pilvi-infra, ratainfra; infrahanke, ‑investointi, ‑korvaus, ‑rakentaminen.
Lähteitä
Kielitoimiston sanakirja: infrastruktuuri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Jussi Kallio 2014: Infrastruktuurin riivaamana (Kielikello 3/2014)(avautuu uuteen ikkunaan)
Heikki Särkkä 2014: Infrastruktuurin omakielistämisestä (Kielikello 4/2014)(avautuu uuteen ikkunaan)
Tapani Kokko 2015: Kaikenkattava infrastruktuuri (Kotus-blogin Terävästi-palsta)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)