Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta havupuihin. Lehdissä ja tietoteoksissakin on jo pitkään kirjoiteltu ilmansaasteiden vaikutuksesta vesistöihin ja muuhun luontoon. Asiasta puhuttaessa on käytetty ilmauksia hapan sade, hapansade, hapan laskeuma ja happosade. Nimitysten moninaisuuteen on jouduttu ehkä siksi, että englannin acid merkitsee sekä ’hapanta’ että ’happoa’ ja acid rain on käännetty milloin happamaksi sateeksi, milloin happosateeksi.
Koko ilmiö tarkoittaa sitä, että vesistöt ja muu luonto happamoituvat, kun palamisjätteiden rikki kulkeutuu ilmavirtojen mukana hyvinkin etäälle lähtökohdastaan. Luonnossa happo lisääntyy, mitä osoittaa pH-arvon laskeminen.
Asiantuntijat käyttävät itse ja suosittavat käyttöön termiä hapan laskeuma; asiallisesti mahdollinen esimerkiksi lehtikielessä on vähän epätarkempi ilmaus hapan sade. Hapan sade on luontoon sateen mukana tuleva kuorma, hapan laskeuma taas on koko se ilmansaasteiden määrä eli kaukokulkeuma, joka tulee kuivana ja kosteana. Happosade ei ympäristönsuojelijoiden mukaan ole asiallisesti oikea ilmaisu. Kielitoimisto yhtyy tähän suositukseen.