Kysymys: Kun uutisissa kerrotaan geenitekniikan käytöstä ruoka-aineiden valmistuksessa, joutuu lukija ymmälle jo pelkästään terminologisen kirjavuuden vuoksi. Onko meille tarjottava ruoka geenimuunnettua, geenimanipuloitua, muuntogeenistä vai suorastaan geeniruokaa?
Vastaus: Geenien muuntelu sisältää tunnelatauksen – eritoten silloin, kun se kohdistuu ihmisen ravintoon. Biotekniikan ja aivan erityisesti geenitekniikan menetelmiä voidaan jo nyt monipuolisesti soveltaa mm. ruoka-aineiden valmistukseen. Tarpeettomien riitojen ja tunnekuohujen välttämiseksi on hyvä, jos asiat voidaan ilmaista selkeästi ja väärinkäsityksiä välttäen. Keskustelua on arvojen, tunteiden ja mielipiteiden lisäksi näyttänyt tarpeettoman usein sävyttävän epätietoisuus kiistellyn asian sisällöstä. Julkinen sana näyttää tästä huolimatta yhä suosivan epämääräistä ”geeniruoka”-termiä.
”Geeniruoasta” on puhuttu esimerkiksi silloin, kun ruoan valmistuksessa on käytetty geeniteknisesti tuotettuja entsyymejä, vaikka syntyvä ravintotuote on itse asiassa identtinen perinteisin menetelmin valmistetun tuotteen kanssa eikä se sisällä mitään ihmiselle vieraita tai muunnettuja geenejä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ”geeniruoasta” on kyse, kun tuotteen valmistuksessa on käytetty geneettisesti muunnettua mikrobia, joka voi joko olla jäljellä valmiissa tuotteessa (kuten maitohappobakteeri maitojalosteessa) tai siitä poistettu (kuten hiiva oluesta). Epäilyksettä ”geeniruoaksi” voidaan kutsua vain tuotetta, jossa osana olevaa kasvia tai eläintä on geneettisesti muutettu ja jota käytetään ihmisen ravintona (kuten ”geenitomaattia”).
”Geeniruoka” on terminä leimaava ja selvästi liian epätäsmällinen kattamaan kaikkia edellä mainittuja mahdollisuuksia. Se on harhaanjohtava myös siksi, että kaikki ruokamme sisältää runsaasti normaaleja geenejä. Erityisesti ammattilehdissä on tärkeää pitää erillään ”geeniruoan” eri lajit. Toisaalta yhdelle yleisnimikkeelle olisi myös selvästi käyttöä.
Sekä Kielitoimisto että Lääketieteen sanastolautakunta ovat suosittaneet ”geeniruoan” sijasta yleiskieleen termiä muuntogeeninen ruoka. Sitä voidaan käyttää niissä tilanteissa, joissa ruoassa esiintyy ihmisen muokkaamia geenejä. Sana muuntogeeninen on jo aikaisemmin vakiintunut kieleemme tarkoitettaessa geneettisesti muunnettuja siirtogeenisiä ja poistogeenisiä koe-eläimiä. Se on kuvaileva eikä leimaava sana, mikä puoltaa sen käyttöä elintarviketeollisuudessa ja puolueettomassa asiatekstissä.
Kun halutaan erityisesti korostaa, että muunneltuja geenejä ei ole valmiissa tuotteessa vaan niitä on ainoastaan käytetty valmistuksen apuna, suositetaan käytettäväksi ilmausta muuntogeenisesti tuotettu ruoka. Muuntogeenisen etuna verrattuna geenimuunneltuun on termin sopivuus myös jälkimmäiseen käyttöön.
Tero Kivelä ja Risto Haarala
Lääketieteen sanastolautakunta
Helsinki