Kysymys

Mitä tarkoittaa ”äf-äf-pee-kakkonen”? Mikä on tällaisen varusteen virallinen nimitys?

Vastaus

”Äf-äf-pee-kakkonen” on tyyliltään arkinen ilmaus, jota kuulee puhutussa kielessä. Täsmällinen tekninen termi on FFP2-tason hengityksensuojain.

Kirjainyhdistelmä FFP tulee englannin sanoista filtering facepiece. Sanaliiton ensimmäinen osa tarkoittaa ’suodattavaa’, kun taas jälkimmäinen osa viittaa kasvoille asetettavaan suojavarusteeseen. Numero viittaa hengityksensuojaimen tehoon.

Yleiskielessä, esimerkiksi median teksteissä, käytetään usein lyhempää nimitystä FFP2-suojain. Tällainen ilmaus on kätevä ja helppo, aivan kuten samaa tarkoittava FFP2-maski. Asteen verran pidempiä ilmauksia ovat FFP2-tason suojain ja FFP2-tason maski.

Maski-sanan käytössä on kuitenkin syytä olla tarkkana. Esimerkiksi lausahdus ”maskit suojaavat (tai eivät suojaa) käyttäjäänsä tartunnalta” on eri määrin totta sen mukaan, mitä maskilla tarkoitetaan. Sanalla on sekä laajempi että suppeampi merkitys.

Maski-sanan laaja merkitys

Arkisessa kielenkäytössä hyvin monenlaisista kasvoille asetettavista suojista on käytetty yleisnimitystä maski. Polttava tarve yleisnimitykselle syntyi Suomessakin heti koronapandemian aluksi. Yleisen maskisuosituksen aikana esimerkiksi teatterikäynnin edellytyksenä oli mikä tahansa maski eikä tapahtuman järjestäjän näkökulmasta ollut kriittistä merkitystä maskin tyypillä eikä ominaisuuksilla.

Osa yleisöstä käytti kirurgista maskia eli kirurgista suu-nenäsuojusta (arkisemmin kirurginmaskia), osa kevyempää hygieniamaskia tai kangasmaskia, osa taas FFP2-tason maskia. Tärkeätä on huomata, että FFP2-maski ei ole vain maski, vaan se on lisäksi hengityksensuojain, joka puolestaan luetaan henkilönsuojaimeksi.

Pandemian alkuvaiheessa FFP2-tason maskit olivat maallikoille pitkään vieras asia. Ne olivat myös kalliita, eikä niitä myyty marketeissa. Tilanne kuitenkin muuttui: saatavuus parani ja hinta halpeni. Myyntiin tuli ohuempia, niin sanotun kalamallin FFP2-maskeja, jotka myötäilevät kasvoja paremmin ja asettuvat niille leveämmin kuin koppamalliset suojaimet.

Kollaasin ylemmässä kuvassa suodatinpussia muistuttava maskimalli, alemmassa niin sanottu kalamalli.
FFP2-suojaimia on erimallisia. Kuva: Henna Leskelä, Kotus.

Maski-sanan suppea merkitys

Maski-sanaa on käytetty myös toisessa, suppeammassa merkityksessä, kun tarkoitetaan nimenomaan sellaisia suojia, joilla ei ole FFP2- tai FFP3-tason luokitusta. Silloin painotetaan hengityksensuojaimien (henkilönsuojaimien) ja vaikkapa kirurgisten maskien välistä eroa suojaustehossa. Yhdyssanan loppuosana -suojain korostaakin tätä näkökulmaa: hengityksensuojain, henkilönsuojain, FFP2-tason suojain.

Käyttäjäänsä virukselta suojaa parhaiten nimenomaan hengityksensuojain eli sellainen maskityyppi, jossa on merkintä FFP2 tai FFP3. Lääkärilehdessä suojainten numerojen merkitystä avataan seuraavasti:

”FFP2-hen­gi­tyk­sen­suo­jaimet suodat­tavat hengi­ty­silman partik­ke­leista vä­hintään 94 pro­senttia ja FFP3-hen­gi­tyk­sen­suo­jaimet vä­hintään 99 pro­senttia. Kirur­giset mas­kit is­tuvat kas­voille huo­nommin ja nii­den suoda­tus­teho on kiin­ni istu­vuu­desta. Kirur­ginen mas­ki leik­kaa noin 20–70 pro­senttia partik­ke­li­kuormasta.” (Lääkäri.fi, 4.5.2022)

FFP2-suojaimet suojaavat käyttäjäänsä huomattavasti paremmin kuin kirurgiset maskit. Ne taas suojaavat käyttäjäänsä paremmin kuin kangasmaskit ja hygieniamaskit. Viimeksi mainittujen perusidea onkin toisentyyppinen.

Vaikka hygieniamaski ei anna esimerkiksi kosmetologille tai jalkahoitajalle riittävää suojaa asiakkaan mahdolliselta virustartunnalta, se suojaa häntä työn roiskeilta ja parantaa hygieniaa.

Jos esimerkiksi sairaalan odotustilan jonottajista valtaosa käyttää maskia – kirurginmaskia, FFP2-maskia tai jotain muuta –, yhteiseen hengitysilmaan pääsee vähemmän virusta, vaikka jollakulla olisi tartunta tietämättään.
​​​​​​​

Lue lisää erityyppisistä maskeista ja suojaimista

Lääkäri.fi: Mitä maskien hyödyistä oikeasti tiedetään?(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Lääkärilehden verkkolehti 4.5.2022. (Kirjoitus on julkaistu 7.5.2022 myös Potilaan Lääkärilehdessä.)

Hyvärinen, Riitta – Makkonen-Craig, Henna: Maskit, suojaimet ja suojukset.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Välimerkkien välistä -blogi 16.4.2020. Kotimaisten kielten keskus.

Työterveyslaitos: Tietoa kasvomaskeista, suu-nenäsuojaimista ja hengityksensuojaimista(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Haettu 20.5.2022.

Tutustu Kielitoimiston sanakirjaan

Kielitoimiston sanakirja(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun): hengityksensuojain, kasvomaski, maski, suojain