Työssäni @-merkin kanssa lähes päivittäin tuskailevana vastustan ankarasti Elisa Stenvallin Kielikellossa 4/96 tekemää ehdotusta, että merkkiä yleiskielessä ryhdyttäisiin kutsumaan miukuksi. Puhekieleenkään nimitys ei mielestäni sovi kuin natisten; asiatyylissä sen käyttö olisi henkistä laiskuutta tai jotakin vielä pahempaa.
Atk-sanakirja vuodelta 1985 kertoo yksiselitteisesti, että kyseessä on taksamerkki, jolla on englanninkieliset vastineet commercial at ja at the rate of eli lyhyesti at. Meillähän samaan tarkoitukseen käytetään merkkiä à (puhutaan à-hinnasta). @ näyttäisi kehittyneen samoin kuin &, eli kaksi merkkiä C ja a (”Commercial at”) on kirjoitettu yhteen.
@-merkillä puhtaasti anglosaksisena merkkinä, kuten myös järjestysnumeroa osoittavalla #-merkillä, ei suomen kielessä ole mitään merkitystä. Meidän ei tarvitsisi piitata koko merkistä, ellei Internetin sähköpostia (siis ei suinkaan kaikkia sähköpostiohjelmia!) kehittänyt englanninkielinen yhteisö olisi sijoittanut merkkiä sisäisen ja ulkoisen osoitteen väliin erotusmerkiksi. Valinta on rautaisen looginen, koska merkki luetaan lyhyesti ”at” eli prepositiona. Siis osoite jouko.torma@sanoma.fi on erinomaista englantia: Jouko Torma at Sanoma Finland. Amerikkalaisethan tunnetusti rakastavat kielensä lyhentämistä, kuten merkkiyhdistelmät CU (= see you) ja 4U2 (= for you too) ynnä muut osoittavat.
Pitäisikö Internet-osoite ”kääntää” suomeksi Jouko Torma miuku Sanoma Finland? Mitähän kieltä tämä oikein on?
@-merkki on tullut jäädäkseen. Siksi sille on saatava yleiskielinen asiallinen nimi. Taksamerkki voidaan rauhassa unohtaa, sillä suomessa @ ei yksinkertaisesti tarkoita samaa kuin à; enintään sen voi säilyttää sellaisessa asiayhteydessä, jossa merkkiä englanninkielisessä tekstissä käytetään ”alkuperäiseen” tarkoitukseen.
Prepositiomerkitystä suomeen on erittäin hankala kääntää, toisin kuin ruotsiin, jossa vid-tecken olisi mitä luontevin käännös. (Saa vapaasti käyttää, olkaa hyvät.) Ellei kukaan keksi parempaa, ehdotan, että yleiskieliseksi merkin nimeksi vakiinnutetaan at-merkki, lausuttuna englannin mukaisesti ”ät”. Kyseessä on lainatavara, jonka nimikin sitten olkoon rehellisesti lainaa.
Jouko Törmä
toimittaja, toimituksen atk-tuki
Helsingin Sanomat
sähköposti: jouko.torma@sanoma.fi
Vastaukseksi edelliseen
Kielikellossa 4/96 esitettiin @-merkin suomenkieliseksi yleiskieliseksi nimitykseksi miukua yksinkertaisuuden vuoksi. Käytössä on lukuisia nimityksiä, joista miukun etu on mm. lyhyys. Sitä myös käytetään jo nykyisin yleisesti, ja mahdollinen leikillinen sävykin haalistuu ajan myötä; esimerkiksi aikanaan arkisena pidetty luuri on nykyään täysin neutraali termi. Sanan taivutus on kyllä hieman ongelmallinen: taivutetaan joko miukun tai miu’un. Toinen puute on se, että merkin nimi ei viittaa itse merkin a:han (vrt. ruotsin snabel-a ’kärsä-a’).
Nimityksen onnistuneisuudesta voidaan toki keskustella, mutta henkistä laiskuutta miuku-sanassa on vaikea nähdä: vähintään yhtä kyseenalaisena voisi pitää suomeksi puhuttaessa englanninkielistä merkin nimeä at, joka tuntuu olevan tuttu lähinnä vain ATK-alan ammattilaisille. Englannin preposition merkitys ei aukea tavalliselle sähköpostin käyttäjälle, joka tuskin ajattelee sähköpostiosoitteen rakenteen logiikkaa. Muutenkaan sähköpostiosoite ei ole esimerkiksi englantia tai suomea, vaan lähinnä jonkinlainen koneelle tarkoitettu koodi, jonka ääneenlukutapa on sopimusasia.
Ristikkomerkistä eli ruutumerkistä # todettakoon täsmennyksenä, että laajan kansainvälisen käytännön mukaan se osoittaa numeroa yleensä, ei vain järjestyslukua. (Jos # kirjoitetaan numeron jälkeen, se tarkoittaa painoyksikkö naulaa.)
Toimitus