Kansanlaulun Oman kullan silmät viimeisessä säkeistössä lauletaan: ”Uusi kulta vieres, vanha oven pieles, eihän kahta rakastella sovi.” Jos ei tunne vanhojen kansanlaulujen sanastoa ja kuvastoa, kyseisen kohdan voi tulkita niin, ettei sovi pitää yhtä aikaa kahta seksikumppania.
Tämän päivän keski-ikäinen – ja häntä nuorempi – suomalainen käsittää rakastelemisella jotain muuta kuin hänen isovanhempansa aikoinaan. Nykyäänhän sana viittaa yksinomaan seksiin, tosin useimmiten kai sellaiseen, jossa on helliä tunteita mukana.
Kevyttä koskettelua vai selkeää seksiä?
Vuosina 1951–61 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjassa, joka kuvaa suomen yleiskieltä sellaisena kuin se oli ennen toista maailmansotaa, verbiä rakastella selitetään näin: ’kevyestä lemmensuhteesta: armastella, lemmiskellä, pidellä, lähennellä’. Sana-artikkelin ensimmäinen esimerkkilause on puolestaan tällainen: Pyrkii rakastelemaan toisten vaimoja. Esimerkissä yritetään kai nykykielellä ilmaistuna lähennellä, mutta kenties pyrkimys on enempäänkin, koska Nykysuomen sanakirjan lemmiskeleminen voi viitata myös sukupuoliyhteyteen. Edellä mainitun kansanlaulun rakasteleminen on kuitenkin tulkittava sanakirjan perusteella kevyeksi, ns. viattomaksi lemmenleikiksi.
Kansanlaulun rakasteleminen on kuitenkin tulkittava sanakirjan perusteella kevyeksi, ns. viattomaksi lemmenleikiksi.
Sana armastella tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ’helliä; lempiä, rakastella’. Pidellä-verbin merkityksen ’kosketella, sormeilla, tunnustella, hypistellä’ erikoiskäyttöä ei ole selitetty, on vain annettu kaksi viitteellistä esimerkkiä: Pidellä piikoja. [F. E. Sillanpää:] – – tuommoisilla korpimaan tanssiretkillä hän kaiketi piteli myös sikäläisiä tyttölapsia. Koskettelun ja sukupuoliaktin välinen raja on ollut sanatasolla hämärä.
Lempimisen kahdet kasvot
Nykykielen kannalta verbejä armastella, lempiä ja lemmiskellä voi tarkastella 2000-luvun sanakirjan eli Kielitoimiston sanakirjan avulla. Siinä sana armastella on merkitty vanhentuneeksi, ja sen merkitys on ’lempiä, lemmiskellä’. Lempiä-verbillä on sanakirjan mukaan kahdenlaista käyttöä: varsinkin ylätyylissä se merkitsee rakastamista (tavallisesti eroottisessa mielessä) ja arkityylissä taas rakastelemista, lemmiskelemistä. Lemmiskellä-verbillä on vain rakastelemisen merkitys.
Sanojen lempiä ja lemmiskellä merkitysten selitykset ovat Nykysuomen sanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa melko samankaltaisia. Sanojen käyttöä kuvaavia esimerkkejä on vanhassa sanakirjassa enemmän kuin uudessa, ja vanhasta uuteen mukaan otettuja on muokattu. Nykysuomen sanakirjan esimerkit Lemmin sua! ja Lempiä porttikäytävässä on Kielitoimiston sanakirjassa uudistettu muotoon Vain häntä lemmin ja Porttikäytävässä lempivä pari. Esimerkki Rakastuneet parit lemmiskelevät iltaisin puistossa on puolestaan korvattu lauseella Auton takapenkillä lemmiskelevä pari.
Olipa lemmen harjoittamisen paikkana porttikäytävä, puisto tai auton takapenkki, lempimisellä ja lemmiskelemisellä viitataan molemmissa sanakirjoissa rakastelemiseen siten kuin sana nykyisin käsitetään – tosin Nykysuomen sanakirjassa voi olla kyse myös pelkistä suudelmista ja hyväilyistä, mutta joka tapauksessa aktiivisesta toiminnasta. Lempiminen voi myös saada objektin ja kohota sen myötä ylätyyliseksi. Silloin on puhe rakastamisesta, rakkauden tuntemisesta. Sua lemmin kuin järjetön mä oisin!
Ei ole seksikään kuin silloin ennen
Kielitoimiston sanakirjassa on yli 50 seksi-alkuista ja toistakymmentä seksi-loppuista hakusanaa. Nykysuomen sanakirjasta seksi sen sijaan näyttää puuttuvan kokonaan, vaikka seksuaali-alkuisia sanoja kirjassa onkin. Seksi löytyy kuitenkin teoksen täydennysosasta (vuodelta 1961) arkityyliseksi tarkennettuna, samoin kuin sanat seksikäs ja seksipommi. Seksin merkityksen selitys on lyhykäinen: ’sukupuolisesta vetovoimasta’. Merkitys selittyy siten, että englannin ilmausta sex appeal suomennettaessa sen vetovoimaa, viehätystä tarkoittavan jälkiosan vastine on jätetty pois. – Nykysuomen sanakirjan esimerkkikin heijastaa ajan henkeä: Tyttö, jossa on seksiä.
Nykysuomen sanakirjasta seksi näyttää puuttuvan kokonaan, vaikka seksuaali-alkuisia sanoja kirjassa onkin.
Vuosikymmenten saatossa sanan seksi merkitys on laajentunut. Kielitoimiston sanakirja selittää sitä näin: ’sukupuolisuus, seksuaalisuus; sukupuolielämä ja sen ilmenemismuodot (esim. yhdyntä); sukupuolinen vetovoima’. Esimerkkejäkin on useampi, viimeisenä Nykysuomen sanakirjan esimerkistä neutraalistettu lause: Hänessä on seksiä.
Sata vuotta sekstaamista
Eri sukupolvet voivat hämmästellä toistensa näkemystä myös sanojen sekstata ja sekstailla merkityksestä. Noin 80-vuotiaan tuttavani mielipide on selkeän yksiselitteinen: ”Pussailemista se tarkoittaa.”
Nykysuomen sanakirja ei tunne verbejä sekstata ja sekstailla. Helsingin slangissa ensin mainittu on kuitenkin elänyt vähintään sata vuotta. Heikki ja Marjatta Paunosen sanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000) mukaan sanaa on käytetty suutelemisen merkityksessä 1900-luvun alusta saakka. Sana-artikkelissa on siteerattu muun muassa Georg Malmsténin laulua Stadin kundi: ”Kun Rion yössä senjoriittaa minä sekstasin, niin Hesan friiduu muistelin.” Toinen merkitys, ’kähmiä tai lähennellä (suutelemisen, hyväilemisen ja rakastelemisen välimuodosta)’, on puolestaan peräisin 1970-luvulta.
Paunosten sanakirjan mukaan frekventatiiviverbi sekstailla tarkoittaa slangissa vain suutelemista; verbistä on tietoja 1940-luvulta asti. Kielitoimiston sanakirjassa sanoja sekstata ja sekstailla sen sijaan pidetään keskenään synonyymeina ja tyyliltään arkisina. Niitä selitetään näin: ’suudella, pussailla; harrastaa seksiä’. Raimo Jussilan ja Maija Länsimäen Seksisanat – suuri suomalainen seksisanakirja (2010) kuvaa sanojen merkityskirjoa laajemmin: ’suudella, halailla; lemmiskellä, rakastella; olla sukupuoliyhteydessä’. Sekstaamisen merkitys on kehittynyt suutelemisesta hyväilemisen kautta aina yhdyntään saakka, mutta rakkauden kanssa sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä.
”– – silloin kun Hilma oli nuori, silloin ei pornoiltu, ei sekstattu, ei edes flirttailtu, silloin vain katsottiin silmiin syvään ja rakastuttiin.”
(Kotimaisten kielten keskuksen sana-arkisto, Apu 28/1971)
Lue lisää
Riitta Eronen: Uusi rakas. Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna 25.6.2002.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)