Desimaaliluvun merkinnöissä käytetään suomenkielisissä teksteissä pilkkua eikä pistettä.

Päättötodistuksen keskiarvo on 9,2.
Yhtiön osakkeen hinta nousi 0,2 % 13,05 euroon.
2,5-vuotias
17,5-prosenttinen

Desimaalilukuja taivutetaan lauseyhteyden edellyttämällä tavalla. Sijapääte merkitään numeroon kaksoispisteen avulla:

Puolueen kannatusprosentti nousi peräti 18,3:een.
Puolueen kannatus nousi peräti 18,3 %:iin.
Käyttökate laski 1,2:sta 0,9 miljoonaan euroon.

Murtoluvut merkitään erityisillä murtoluvun merkeillä, ½, ¼, ¾, tai numeroilla ja vinoviivalla. Murtoluku ½ luetaan sanana puoli. Muiden murtolukujen lopussa on -nnes (esim. viidennes : viidenneksen) tai ne ilmaistaan osa-loppuisina yhdyssanoina:

½ = 1/2
⅕ = 1/5 (viidennes tai viidesosa)
​​​​​​​¾ = 3/4 (kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa)

Numeroin ilmaistuihin murtolukuihin taivutuspääte merkitään toivotun lukutavan mukaan.

1/2:lla (puolella)
1/5:een (yhteen viidennekseen)
3/4:tä (kolmea neljännestä)
3/4:aa (kolmea neljäsosaa tai kolmea neljättäosaa)

Kokonaisluvun ja murtoluvun yhdistelmä kirjoitetaan ilman sananväliä silloin, kun käytetään erityistä murtoluvun merkkiä. Muuten merkitään selvyyden vuoksi sananväli kokonaisluvun ja murtoluvun väliin.

2½ (kaksi ja puoli)
2 1/2 (kaksi ja puoli)
1¾ (yksi ja kolme neljännestä tai yksi ja kolme neljäsosaa)
1 3/4 (yksi ja kolme neljännestä tai yksi ja kolme neljäsosaa
2½-vuotias (kaksi ja puoli -vuotias)
2 1/2 -vuotias (kaksi ja puoli -vuotias)

Myös suhdelukuja ym. numeromerkintöjä on mahdollista taivuttaa, mutta yleensä on selvempää muotoilla lause niin, että ne voi esittää perusmuotoisina:

Yhtiön vaihtosuhteen pitäisi olla lähellä 1:1:tä.
Yhtiön vaihtosuhteen pitäisi olla suunnilleen 1:1.

Sijapäätteiden merkitsemisestä numeroilmauksiin ks. Perusluvut ja sijapäätteen merkitseminen (Kielikello 2/2006).