Siirry sisältöön

Sanat

Rakennemuutoksen merkitysoppia¹

Esko Koivusalo

Julkisuus on Suomessa usein yhden sanan varassa. Takavuosina tällainen sana oli konsensus: kun sen avulla …

Merkitys

Ajanjaksot ja määräpäivät

Raija Lehtinen

Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

lähiaika

Viime aikoina sana lähiaikoina on näkynyt seuraavanlaisessa käytössä: Sanaa lähiaikoina pitäisi käyttää vain tarkoittamaan tulevan …

Merkitys

Kaksi kertaa enemmän kuin

Uuden Suomen yleisönosastossa oli lokakuussa 1954 keskustelua eräistä kahden suureen suhdetta merkitsevistä ilmauksista. Seuraavassa Kielitoimiston …

Suomen kielen lautakunta

Nasevuutta ajanilmauksiin

Terho Itkonen

Viime vuoden Kielikellossa oli puheena eräs kieltä näivettävä tyylisuuntaus: puhekielen lyhyiden partikkelien korvautuminen laveilla kirjallissävyisillä …

Merkitys