Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Saako olla viintä? Eräitä sanantaivutuksen poikkeamia

Maija Länsimäki

Alkoholipitoisen rypälejuoman nimitys viini taipuu yksinkertaisella tavalla: viinin, (lasillinen) viiniä, (erilaisia) viinejä jne. Jo ainakin 1970-luvun alussa saattoi kuitenkin kuulla ja nähdä poikkeuksellisen partitiivimuodon ”viintä”. Alkuaan ”viintä” on ollut jonkinlaista leikkipuhetta, kielenkäyttäjän sukkeluus. Se ei kuitenkaan tilapäismuodosteiden tapaan ole haihtunut taivaan tuuliin vaan on kielenhuoltajien vastustuksesta huolimatta jäänyt sitkeästi elämään ja on nykyisin monen kielitajussa aivan asiallinen, sävytön ilmaus. Mistä tämmöinen muoto on syntynyt, ja miksi se on saanut sijaa kielessä?

Taivutus ja johtaminen

Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia

Anneli Räikkälä

Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.

Verbit

Säätytalossa vai Säätytalolla?

Saara Welin

Kirjoittaja pysähtyy usein epätietoisena miettimään, pitäisikö kutsua yleisöä Karjalataloon vai Karjalatalolle, hotelli Aulankoon vai Aulangolle. Käytäntö horjuu joissakin nimissä, eikä kielitaju aina selvästi ohjaa jompaankumpaan taivutukseen. Tätä ongelmaa käsittelee seuraavassa nimitoimiston tutkija Saara Welin.

Taivutus ja johtaminen

Uudellamaalla, Vanhassakaupungissa ja Pitkälläsillalla

Aino Sinisalo

Adjektiivialkuisten paikannimien taivutuksen yleissääntönä on, että nimet taipuvat niin kuin asianomaisella paikkakunnalla paikallinen väestö on tottunut kutakin nimeä taivuttamaan. Sama nimi saattaa eri puolilla Suomea taipua eri tavoin. Vanhastaan nimiä on taivutettu ja taivutetaan yhä siten, että yhdysnimen molemmat osat ovat kongruenssissa eli mukautuneet samaan taivutukseen, esimerkiksi Isossakyrössä, Uudessakaupungissa. Tätä taivutustapaa on syytä edelleen noudattaa, siihenhän suomalainen korvamme on tottunut. Poikkeuksena on kuitenkin muutamia mukautumattomaan taivutukseen eli inkongruenssiin vakiintuneita nimiä, esimerkiksi Kaunissaaressa, Kylmäkoskella. Tällaisia taivutuskysymyksiä käsittelee nimitoimiston tutkija Aino Sinisalo tässä kirjoituksessa.

Taivutus ja johtaminen

Eri

Anneli Räikkälä

Sana eri kuuluu suomen kielen taipumattomien adjektiivien pieneen ryhmään; muita siihen kuuluvia ovat aika, ensi, …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Vieraiden nimien taivuttaminen

Raija Miikkulainen

Vieraat nimet ovat suomen kielessä yleensä sitaattilainoja. Ne kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Jos lainanantajakielen kirjoitusjärjestelmä on muu kuin meillä käytössä oleva latinainen, nimet muutetaan latinaiseen kirjoitusasuun, mutta ääntöasu säilyy alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin, esimerkiksi kiinan kieltä pinyin-järjestelmän mukaan.

Henkilönnimet

Kostet-, Viirret-tyyppisten nimien taivutus

Eeva Maria Närhi

Suomessa on käytössä pieni määrä omakielisiä -et-loppuisia sukunimiä, sellaisia kuin Kostet, Pyörret, Viirret. Ne edustavat …

Taivutus ja johtaminen

Ruokalajit

Liisa Huovinen-Nyberg

Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …

Erikoisalojen sanat

”Kohusta hämmentynyt ja matkakokemuksensa aikauslehdistölle myynyt K.” Liiaksi kuormitetuista partisiippiatribuuteista

Osmo Ikola

Partisiippiattribuutti kuuluu suomen kielen tiiviisiin ilmaisutyyppeihin, joihin voidaan sisällyttää paljon asiaa ja jotka siksi ovat …

Rakenteet

avoimuus

Sanan avoin taivutusmuodoissa on m, mutta vain yksi m: avoimen : avoimena. Kun taivutusvartaloon liitetään …

Kirjoitusasu ja ääntäminen