Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Vuosituhannen alun ajanilmauksia
Riitta Eronen
Päiväys ja henkilötunnus Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysellään jatkuvasti, millaisia ajanilmauksia alkaneella 2000-luvulla käytetään. Kysytään muun muassa, …
Sananvalinta
Ajatusviiva – ja —
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se sisältyy useimmiten nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden merkistöihin mutta ei kirjoituskoneisiin. Ajatusviivan …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Akuutti ja gravis ´, `
Akuutin ja graviksen merkkiä kuten muitakin aksenttimerkkejä tarvitaan kirjoitettaessa vieraskielisiä sanoja.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Asteen merkki °
Kun asteen merkkiä käytetään numeron yhteydessä lämpö- tai kulma-asteen osoittamiseen, merkki kirjoitetaan numeron perään ilman …
Merkit, numerot ja lyhenteet
brandi
Sari Maamies
Brandi on mainosalan sanastoa ja tarkoittaa suunnilleen tavaramerkkiä, tuotenimeä (< engl. brand ’(tavara)merkki; polttomerkki, poltinrauta’). …
Kysyttyä
Burma ja Myanmar
Saara Welin
Kaakkois-Aasiasta tulevissa uutisissa näemme vastedes yhä yleisemmin Burman sijasta nimen Myanmar. Sitä muistuttavia nimiä on …
Paikannimet
Et-merkki &
Et-merkin merkitys on ’ja’. Sitä käytetään lähinnä nimiluetteloissa. Kun merkki yhdistää kahta nimeä, sen molemmin …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Etummainen
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta hyväksyi muodon etummainen aiemmin yksinomaisena pidetyn etumaisen rinnalle. Tutkitussa sana-aineistossa etumainen esiintyi …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Euroalueen eurooppayhtiöt
Aino Piehl
Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet