Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Apua musiikista kirjoittavalle
Taru Kolehmainen
Musiikin kieli on kansainvälistä, ja niinpä musiikista kirjoittava joutuu usein pohtimaan etenkin lainasanojen käyttöön liittyviä kysymyksiä.
Erikoisalojen sanat
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
Johanna Vaattovaara
”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …
Tunteet ja asenteet
Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Anu Rouhikoski
Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.
Tunteet ja asenteet
Erisnimestä yleisnimeksi
aataminomenoita Kankkulan kaivoon
Taru Kolehmainen
Kun erisnimi siirtyy kuvalliseen käyttöön, siitä saattaakin tulla pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleisnimi, esimerkiksi Aatamista ”vanha aatami”.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Otsikot ojennukseen
Raija Moilanen
Otsikoilla on monenlaisia tehtäviä. Otsikon täytyy kertoa lyhyesti, mistä tekstissä on kyse ja mikä on …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti
Raija Moilanen
Kysymys: Mikä on sähköinen resepti? Onko se sama kuin elektroninen resepti? Entäpä eResepti? Vastaus: Suomessa …
Kysyttyä
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Taru Kolehmainen
Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen
Tiina Manni-Lindqvist
Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.
Paikannimet
Urpaanit parpaarit. Oikeinkirjoituksen ja oikeinääntämyksen kysymyksiä
Riitta Korhonen
Vankkana elää uskomus, että suomea puhutaan niin kuin kirjoitetaan – ja päinvastoin. Missä määrin se pitää paikkansa? Entä miten uudet vieraat sanat tulevat suomeksi, yhtäältä kirjoituksessa ja toisaalta puheessa?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Hedelmätiskillä
Raija Lehtinen
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …
Erikoisalojen sanat