Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Vuorosanaviiva
Riitta Eronen
Tekstiin sisältyvän puheenvuoron merkintään käytetään yhä useammin viivaa lainausmerkkien sijaan.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kirkassilmä, silkohapsi
Linda Heinonen
”Matti on aina ollut herkkusuu.” ”Vuoden mämmikoura on valittu.” Yhdyssanoja herkkusuu ja mämmikoura ei ole helppo ymmärtää vain osiensa perusteella.
Yhteen vai erilleen
Koska ja sillä
Riitta Korhonen
Sana ”koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Muistatko sivulauseet?
Raija Lehtinen
Kielitieto koulun suomen kielen opetuksessa oli aiheena teemapäivänä, jonka Kotikielen Seura ja kolme suomen kielen …
Rakenteet
Onko eläinkin hän?
Riitta Hyvärinen
Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Se ja hän puhutussa kielessä
Hanna Lappalainen
Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.
Yleiskieli ja puhekieli
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Annastiina Viertiö
Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …
Verbit
Fiilistellen
Leena Joki
Erkki Lyytikäinen kirjoitti edellisessä Kielikellossa -skele-johtimisista frekventatiiviverbeistä otsikolla Tarkkuutta ammuskeluun. Lyytikäisen artikkeli kirvoitti ihmettelemään frekventatiivijohdosten …
Taivutus ja johtaminen
Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään
Aila Mielikäinen
Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.
Taivutus ja johtaminen
Mennään Töölöön
Elina Wihuri
Kysymys: Miksi Töölö-nimeä näkee taivutettavan kahdella tavalla, Töölöön ja Töölööseen? Kumpi on oikein? Vastaus: Helsingin …
Kysyttyä