Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Tietojärjestelmien kotoistus
yhteistyötä ja unilukkarina toimimista

Tero Aalto, Erkki I. Kolehmainen

Moni tietokoneen käyttäjä on törmännyt tilanteeseen, jossa kirjoittamisen esteeksi ovat nousseet tekniikan asettamat rajoitukset. Tarpeellista …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Vuorosanaviiva

Riitta Eronen

Tekstiin sisältyvän puheenvuoron merkintään käytetään yhä useammin viivaa lainausmerkkien sijaan.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kirkassilmä, silkohapsi

Linda Heinonen

”Matti on aina ollut herkkusuu.” ”Vuoden mämmikoura on valittu.” Yhdyssanoja herkkusuu ja mämmikoura ei ole helppo ymmärtää vain osiensa perusteella.

Yhteen vai erilleen

Koska ja sillä

Riitta Korhonen

Sana ”koska” hämmentää joskus, koska sillä on kaksi erilaista tehtävää. Se on syytä tai perustelua ilmaiseva alistuskonjunktio, mutta se on myös kysymyssana, jonka merkitys on ’milloin’. Läheinen merkitysvastine koska-konjunktiolle on sillä.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Muistatko sivulauseet?

Raija Lehtinen

Kielitieto koulun suomen kielen opetuksessa oli aiheena teemapäivänä, jonka Kotikielen Seura ja kolme suomen kielen …

Rakenteet

Onko eläinkin hän?

Riitta Hyvärinen

Moni on oppinut säännön, että ihmiseen viitataan sanalla hän ja eläimiin sanalla se. Tämä ei …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Se ja hän puhutussa kielessä

Hanna Lappalainen

Asiatekstissä ihmiseen viitataan pronominilla hän, mutta puheessa myös pronomini se on tässä tehtävässä tavallinen. Pronominin valintaan vaikuttavat mm. puhujan ikä ja puhetilanteen luonne.

Yleiskieli ja puhekieli

Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen

Annastiina Viertiö

Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …

Verbit

Fiilistellen

Leena Joki

Erkki Lyytikäinen kirjoitti edellisessä Kielikellossa -skele-johtimisista frekventatiiviverbeistä otsikolla Tarkkuutta ammuskeluun. Lyytikäisen artikkeli kirvoitti ihmettelemään frekventatiivijohdosten …

Taivutus ja johtaminen

Maallista, ajallista, inhimillistä
Monikäyttöiset llinen-johdokset Agricolasta nykypäivään

Aila Mielikäinen

Adjektiivinjohdin -llinen on ollut sanansepittäjien suosiossa koko kirjasuomen historian ajan. Sen avulla on muodostettu uusia sanoja kulloisenkin kielenkäytön tarpeisiin. Kielikellossa 3/2009 tarkasteltiin nykykielen llinen-johdoksia. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus niiden historiaan.

Taivutus ja johtaminen