Paikannimiä käytetään mm. silloin, kun kerrotaan, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään. Silloin nimet taipuvat lauseyhteyden vaatimalla tavalla ns. paikallissijassa, joita on kahdenlaisia:
- sisäpaikallissijoja (inessiivi, elatiivi, illatiivi), esim. Hailuodossa, Hailuodosta, Hailuotoon, ja
- ulkopaikallissijoja (adessiivi, ablatiivi, allatiivi), esim. Saarenmaalla, Saarenmaalta, Saarenmaalle.
Kaikentyyppisiä nimiä taivutetaan lauseyhteyden vaatimalla tavalla; tässä käsitellään vain yhtä nimiryhmää, saarennimiä.
Mennään Pihlajasaareen!
Kun on puhe siitä, missä ollaan, mistä tullaan tai minne mennään, kotimaiset saarennimet taipuvat tavallisemmin sisä- kuin ulkopaikallissijassa: ollaan Kaunissaaressa, Ruissalossa, tullaan Hailuodosta, Harakasta, mennään Isoon-Varpuseen, Pihlajasaareen.
Ulkopaikallissijoissa taipuvat maa-loppuiset saarennimet, esim. Airismaalla (Naantalissa), Ahvenanmaalla. Myös pienten luotojen ja karien nimet taipuvat usein (ei kuitenkaan aina) ulkopaikallissijoissa: lokit pesivät Rysäkarilla, Onkiluodolla.
Turistina Teneriffalla
Ulkomaisten saarten nimien taivutus on vaihtelevampaa. Ulkomaisten saarten nimiä yritettiin aikoinaan sopeuttaa kotimaisten nimien mallin mukaisesti sisäpaikallissijataivutukseen. Kielenkäyttö vei kuitenkin toiseen suuntaan, ja varsinkin monien turismin tunnetuksi tekemien saarten nimissä ulkopaikallissija yleistyi nopeasti. Nykykäytännön mukaan etenkin useimmat ulkomaisten lomasaarten nimet voivat taipua sekä sisä- että ulkopaikallissijassa. Siten turisti matkailee joko
Mallorcalla tai Mallorcassa
Rodoksella tai Rodoksessa
Madeiralla tai Madeirassa
Samoksella tai Samoksessa
Kosilla tai Kosissa
Teneriffalla tai Teneriffassa
Korfulla tai Korfussa
Caprilla tai Caprissa
Pienehköjen lomasaarten nimissä ulkopaikallissija alkaa olla lähes yksinomainen.
Joillakin saarilla sijaitsee samanniminen kaupunki; esimerkiksi Rodos, Kos ja Samos ovat sekä saaren että kaupungin nimiä. Kaupungin nimi taipuu aina sisäpaikallissijassa: matkustimme bussilla Rodoksesta Lindoksen kylään.
Saarivaltioiden nimet
Monet saaret tai saariryhmät ovat valtioita tai muita itsehallinnollisia kokonaisuuksia. Saarivaltioiden nimissä suositettiin aiemmin käytettäväksi sisäpaikallissijaa muiden maannimien tapaan, mutta suositusta on väljennetty (vuonna 2000). Nykysuosituksen mukaan myös saarivaltioiden nimiä voi usein taivuttaa joko sisä- tai ulkopaikallissijassa. Ollaan esimerkiksi
Maltassa tai Maltalla
Kyproksessa tai Kyproksella
Jamaikassa tai Jamaikalla
Martiniquessa tai Martiniquella
Balissa tai Balilla
Saarivaltioiden nimissä voi periaatteessa sijamuodon valinnalla korostaa merkitystä: sisäpaikallissija viittaisi valtioon, ulkopaikallissija saareen:
Armeija väittää kaapanneensa vallan Madagaskarissa (valtio).
Kultabokombali on Madagaskarilla elävä puoliapina (saari).
Merkityseroa on kuitenkin usein vaikea tehdä.
Eräisiin saarivaltioiden nimiin on vakiintunut vain sisäpaikallissijataivutus, esimerkiksi Kuubassa, Haitissa, Taiwanissa, Sri Lankassa.
Jos saarista koostuvalla valtiolla on eri nimi kuin millään sen saarista, käytetään tavallisesti sisäpaikallissijaa: matkustetaan siis Vanuatuun ja ihaillaan luontoa Tongassa.
Aina ulkopaikallissijassa taipuvat monikkomuotoiset nimet, esimerkiksi Färsaarilla, Filippiineillä, Seychelleillä, Hebrideillä, Kanariansaarilla, Huippuvuorilla.
Terveisiä Trinidad ja Tobagosta
Jotkin (saari)valtioiden nimet ovat kaksiosaisia, esimerkiksi Trinidad ja Tobago, Antigua ja Barbuda, Saint Kitts ja Nevis. Erilliset osat muodostavat kokonaisuuden, minkä vuoksi kaksiosaisessa nimessä vain jälkimmäinen osa taipuu. Tällaisissa nimissä käytetään sisäpaikallissijaa, esimerkiksi ollaan Trinidad ja Tobagossa, mennään Saint Kitts ja Nevisiin. Samoin taipuvat yhdysmerkilliset nimet: ollaan Papua-Uudessa-Guineassa.
Muistoja Mallorcasta
Paikallissijoja tarvitaan muihinkin tehtäviin kuin ilmaisemaan jossakin olemista, jostakin tulemista tai jonnekin menemistä. Eräät sanat vaativat seuralaisekseen jossain tietyssä sijamuodossa, esimerkiksi sisäpaikallissijassa, olevan sanan, ja silloin saarennimistäkin toki käytetään lauseyhteyden vaatimaa muotoa, esimerkiksi muistoja, tietoja, kokemuksia Rodoksesta; pidän Samoksesta, hurmaannun Färsaarista.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistu luettelo Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet antaa ohjeita myös nimien taivutuksesta: Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).