Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kuin, kuten ja pilkku

Sonja Valkeinen

Kysymys: Tarvitaanko seuraavassa virkkeessä pilkku ennen kuten-sanaa: ”Lentokykyisiä eläimiä ovat monet hyönteiset, kuten perhoset, ja …

Kysyttyä

Miten taipuvat Sade, Rae ja Dennis?

Helinä Uusitalo

Etunimistömme rikastuu, kun uusien omakielisten ja vieraskielisten nimien osuus kasvaa. Käytössä etunimiä joudutaan taivuttamaan usein, ja toisinaan nimen taivutusta voi joutua miettimään. Mielipiteitä nimien taivutuksesta kysyttiin verkkokyselyssä.

Taivutus ja johtaminen

Niistäpä niistä, sävypartikkeleista

Sara Suominen

Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Pian aikaa tulee sade

Sari Maamies

Kysymys: Mitä tarkoittaa ilmaus pian aikaa? Vastaus: Nykysuomen sanakirjan (ilmestyi 1951–61) mukaan ilmauksen pian aikaa …

Kysyttyä

Toiste?

Heikki Hurtta

Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …

Kysyttyä

”Helsinkiläisen ässän” mysteeri

Johanna Vaattovaara

”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …

Tunteet ja asenteet

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit

Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä

Riitta Eronen

Suomen kielen sanojen taivutukseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä – tässä vastauksia joihinkin niistä.

Taivutus ja johtaminen

Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen

Anu Rouhikoski

Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.

Tunteet ja asenteet

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Marjatta Palander

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …

Rakenteet