Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kaikki nimet taipuvat

Minna Pyhälahti

Välillä kuulee, että ”koulussa on opetettu, etteivät nimet taivu”. Ne kuitenkin taipuvat kuten muutkin suomen …

Taivutus ja johtaminen

Karjalaiset ja pirkkalaiset

Tiina Manni-Lindqvist

Kysymys: Ovatko muodot karjalainen ja karjalalainen yhtä käyttökelpoisia?  Entä keitä ovat pirkkalaiset? Vastaus: Jokaisen kunnan …

Kysyttyä

Kivi sanoi: ”Minä elän.”

Jaakko Anhava

Muualle kuin tähän lehteen kuuluu sen pohtiminen, sanoiko Aleksis Kivi todella nuo kuuluisat viimeiset sanansa …

Keskustelua

Kuin, kuten ja pilkku

Sonja Valkeinen

Kysymys: Tarvitaanko seuraavassa virkkeessä pilkku ennen kuten-sanaa: ”Lentokykyisiä eläimiä ovat monet hyönteiset, kuten perhoset, ja …

Kysyttyä

Miten taipuvat Sade, Rae ja Dennis?

Helinä Uusitalo

Etunimistömme rikastuu, kun uusien omakielisten ja vieraskielisten nimien osuus kasvaa. Käytössä etunimiä joudutaan taivuttamaan usein, ja toisinaan nimen taivutusta voi joutua miettimään. Mielipiteitä nimien taivutuksesta kysyttiin verkkokyselyssä.

Taivutus ja johtaminen

Niistäpä niistä, sävypartikkeleista

Sara Suominen

Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Pian aikaa tulee sade

Sari Maamies

Kysymys: Mitä tarkoittaa ilmaus pian aikaa? Vastaus: Nykysuomen sanakirjan (ilmestyi 1951–61) mukaan ilmauksen pian aikaa …

Kysyttyä

Toiste?

Heikki Hurtta

Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …

Kysyttyä

”Helsinkiläisen ässän” mysteeri

Johanna Vaattovaara

”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …

Tunteet ja asenteet

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit