Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kuin, kuten ja pilkku
Sonja Valkeinen
Kysymys: Tarvitaanko seuraavassa virkkeessä pilkku ennen kuten-sanaa: ”Lentokykyisiä eläimiä ovat monet hyönteiset, kuten perhoset, ja …
Kysyttyä
Miten taipuvat Sade, Rae ja Dennis?
Helinä Uusitalo
Etunimistömme rikastuu, kun uusien omakielisten ja vieraskielisten nimien osuus kasvaa. Käytössä etunimiä joudutaan taivuttamaan usein, ja toisinaan nimen taivutusta voi joutua miettimään. Mielipiteitä nimien taivutuksesta kysyttiin verkkokyselyssä.
Taivutus ja johtaminen
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Sara Suominen
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Pian aikaa tulee sade
Sari Maamies
Kysymys: Mitä tarkoittaa ilmaus pian aikaa? Vastaus: Nykysuomen sanakirjan (ilmestyi 1951–61) mukaan ilmauksen pian aikaa …
Kysyttyä
Toiste?
Heikki Hurtta
Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …
Kysyttyä
”Helsinkiläisen ässän” mysteeri
Johanna Vaattovaara
”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski …
Tunteet ja asenteet
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä
Riitta Eronen
Suomen kielen sanojen taivutukseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä – tässä vastauksia joihinkin niistä.
Taivutus ja johtaminen
Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen
Anu Rouhikoski
Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.
Tunteet ja asenteet
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Marjatta Palander
Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …
Rakenteet