Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Mittenkä ja muita erikoisia monikon genetiivejä
Sari Maamies
Eräässä verkkokeskustelussa kirjoittajaa kiinnosti ”tieto siitä, mittenkä lintujen mukana bakteeria on havaittu”. Mikä muoto on mittenkä? Eikö oikea muoto olisi minkä? Onko mittenkä murretta, vai mistä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Nuin se menee!
Heikki Hurtta
Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …
Murteet ja slangi
Miksi haastateltava sanoo no?
Heidi Vepsäläinen
Kun kuuntelee televisio- ja radiohaastatteluja, huomio voi kiinnittyä siihen, että haastateltava aloittaa vastauksensa usein no-partikkelilla. Miksi se on niin tavallista?
Merkitys
Sekä Pariisissa että Berliinissä Parikonjunktiot sekä–että, niin–kuin ja joko–tai
Sari Maamies
Parikonjunktioiksi kutsutaan kaksiosaisia, ilmauksessa toisistaan erillään sijaitsevista sanoista koostuvia yhdistelmiä, joilla rinnastetaan lauseen osia. Tavallisimmat …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Äänten kuvia teksteissä
Anni Jääskeläinen
Humps, räks ja roiskis ovat imitatiiveja eli ääntä tai liikettä kuvaavia sanoja, joita on yleensä pidetty lähinnä lasten ja sarjakuvien kielen piirteenä. Lähemmin tarkastellen paljastuu, että imitatiivit ovat tärkeä kirjoitetunkin kielen keinovara.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Niistäpä niistä, sävypartikkeleista
Sara Suominen
Liitepartikkelit -pa(s)- ja -pä(s) ovat kooltaan pieniä mutta niiden vaikutus ilmauksen merkitykseen voi olla suuri. Niillä voidaan ilmaista kehotusta, käskyä, lievennystä, toteamusta, ihmettelyä, toivetta – milloin mitäkin tekstiyhteyden mukaan.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Pian aikaa tulee sade
Sari Maamies
Kysymys: Mitä tarkoittaa ilmaus pian aikaa? Vastaus: Nykysuomen sanakirjan (ilmestyi 1951–61) mukaan ilmauksen pian aikaa …
Kysyttyä
Toiste?
Heikki Hurtta
Kysymys: Miten on muodostunut sana toiste, jonka merkitys on ’toisella kertaa’, ’toisen kerran’? Piileekö siinä …
Kysyttyä