Siirry sisältöön

Nimet

Burgund vai Bourgogne?

Pirjo Mikkonen

Viineistä puhuttaessa kysytään usein myös, kumpaa tarjoillaan, Burgundin vai Bourgognen viiniä. Tämä viini valmistuu Ranskassa …

Kysyttyä

Elsassin vai Alsacen viiniä?

Pirjo Mikkonen

Kysymys: Miksi tutun Elsass-nimen tilalla nykyään käytetään Alcacea? Tätä on viime aikoina kysytty melko usein …

Kysyttyä

Miksi Nizza?

Pirjo Mikkonen

Nimineuvonnan kysyttyihin kuuluu myös Nizza. Suositukset tuntevia kielenkäyttäjiä on ihmetyttänyt, miksi suomessa ei käytetä ranskalaista …

Kysyttyä

Nimiä ja naapureita

Jaakko Anhava

Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.

Keskustelua

Omenasta on moneksi

Kirsti Aapala

Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?

Sanojen taustaa

Pahdatista Bagdadiin. Ulkomaiset nimet suomen kielessä

Sirkka Paikkala

Ulkomaisten, ”muukalaisten” tai vieraskielisten nimien kirjoittamisesta suomen kielessä kiisteltiin jo 1800-luvulla ahkerasti, mutta asia ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vieläkään. Keskustelu nimien kirjoitusasujen säilyttämisestä, niiden muokkaamisesta tai jopa kääntämisestä koskee myös maamme kaksikielisiä alueita sekä saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen rakennustyötä.

Vieraskieliset nimet

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Terhi Ainiala

Aleksi, Espa, Ogeli ja Itis ovat liki kaikille helsinkiläisille tuttuja, mutta moniko on kuullut Allusta, Käpsästä, Muusimäestä, Possiksesta ja Sardiinipurkista? Nämä ja monet muut nimet saatiin talteen, kun pääkaupunkiseudun koululaiset keräsivät kilpaa alueen slangipaikannimiä.

Murteet ja slangi

Rakkaiden lintujen monet nimet

Kirsti Aapala

Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä

Anne-Maria Nupponen

Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.

Tuote- ja yritysnimet

Se tavallinen Virtanen

Sirkka Paikkala

1800-luvun lopun kansallisen herätyksen aallokossa myös suomalainen sukunimistö uudistui. Syntyivät länsisuomalaiset Virtaset, Lehtoset ja Mäkiset, nyky-Suomen yleisimmät sukunimet. Näiden nimien synty selviää Sirkka Paikkalan tuoreesta väitöskirjasta Se tavallinen Virtanen.

Henkilönnimet