Nimet
Retromuoti näkyy nimissäkin
Riitta Eronen
Retromuoti eli nostalginen paluu takavuosien tunnelmiin on viime vuosina ilmennyt paitsi pukeutumisessa myös nimissä. Ilmiötä …
Tuote- ja yritysnimet
Iloinen kieliuutinen
Sellaiset uusvanhat ravintoloiden nimet kuin Rytmi, Sävel ja Kipinä ovat yleistyneet viime vuosina. On hauskaa, …
Tuote- ja yritysnimet
Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoituskysymyksiä
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoasta kirjoittavan oikeinkirjoitusongelmat koskevat tavallisesti alkukirjaimen kokoa sekä yhteen ja erikseen kirjoittamista, usein myös sanojen …
Erikoisalojen sanat
Välimerkit erisnimissä
Uudentyyppiset toimi- ym. nimet, joihin on liitetty huutomerkki, kolme pistettä tai muita välimerkkejä, kirjoitetaan juoksevassa …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Anne-Maria Nupponen
Kaupunki kukkii kerrostaloja: nimeämätöntä massaako? Ei suinkaan, sillä monet kerrostalot ovat oma asunto-osakeyhtiönsä, jolla on nimi. Esimerkiksi Joensuun Louhelassa kuntolenkillä pistäytyvä voi juosta Sepänsoihdun ja Kalevankaaren ohi, nähdä Länsikajon ja pysähtyä Neliapilan eteen vetämään henkeä.
Tuote- ja yritysnimet
Miksei sanakirjasta löydy Legoja?
Salli Kankaanpää
Moni on turhaan yrittänyt tarkistaa sanakirjoista, pitäisikö kirjoittaa ”aspiriini” vai ”asperiini”, ”legopalikka” vai ”Lego-palikka”. Näiden sanojen puuttuminen esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta johtuu siitä, että Aspirin ja Lego ovat tavaramerkkejä ja siten erisnimiä. Minkälaiset säännöt niiden käyttöä ohjailevat?
Tuote- ja yritysnimet
Rakastavatko graafikot pieniä kirjaimia?
Elina Heikkilä
Varsinkin televisio-ohjelmiin liittyvissä teksteissä ja yritysten liikemerkeissä näkee usein pienellä alkukirjaimella kirjoitettuja erisnimiä. Mikä panee graafikot käyttämään pieniä kirjaimia oikeinkirjoitusohjeiden vastaisesti?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Yritysnimien oikeinkirjoitus
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan joulukuussa 2000 yritysnimien oikeinkirjoitusta ja antoi suosituksen julkisessa viestinnässä käytettävistä kirjoitustavoista.
Suomen kielen lautakunta
Eurolatinaa Meritalandiassa
Maarit Kaimio
”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?
Tuote- ja yritysnimet
Voiko sanoja omistaa?
Salli Kankaanpää
Kielitoimistolta pyydetään usein lausuntoja siitä, onko jokin sana yleiskielen sana vai sopisiko se tuotenimeksi tai yrityksen nimeksi. Saako sanan vallata erisnimeksi yksityiseen käyttöön niin kuin kultasuonen?
Tuote- ja yritysnimet