Kielimuodot
Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Tunteet ja asenteet
Heti lemmessä
Heikki Hurtta
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Elina Heikkilä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Vanha kirjakieli
Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa
korpusonomastinen kurkistus
Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen
Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.
Tunteet ja asenteet
Katoavatko konttorit?
Kirsti Aapala
Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?
Murteet ja slangi
Virkakieli koettelee lukijaa
Riitta Suominen
Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.
Virka- ja lakikieli
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Laura Rostén-Jokinen
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Virka- ja lakikieli
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
Naruista asiaa
Minna Salonen
Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?
Murteet ja slangi
Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa
Pirkko Nuolijärvi
Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kielen vaihtelu
