Siirry sisältöön

Kielimuodot

Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?

Eero Voutilainen

Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.

Virka- ja lakikieli

Naruista asiaa

Minna Salonen

Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?

Murteet ja slangi

Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa

Pirkko Nuolijärvi

Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017 käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kielimaisemaamme elämäkertojen valossa. Tavoitteena on tehdä tutuksi eritaustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia, vahvistaa vähemmistökielisten ihmisten näkyvyyttä ja vähentää toisenkielisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kielen vaihtelu

Kurkistus 1700-luvun terveydenhoito-ohjeiden retoriikkaan

Elina Heikkilä

Jo Ruotsin vallan aikana julkaistiin suomeksi yleistajuisia neuvoja terveyden ylläpitämiseen, lääkkeiden käyttöön ja valmistukseen sekä tartuntatautien hoitoon ja torjumiseen. Mitä kautta tieto tuolloin kulki, ja millaisella otteella lukijoita opastettiin?

Vanha kirjakieli

Laaja aineisto 1800-luvun uudissanoista avautunut

Petri Lauerma

Suomen kieli uudistui sanastoltaan 1800-luvulla enemmän kuin koskaan. Tämä prosessi kuitenkin tunnetaan puutteellisesti, sillä vain pieni osa eri alojen uudissanaehdotuksista vakiintui käyttöön. Kotimaisten kielten keskus on julkistanut Martti Rapolan poimintoihin perustuvan aineiston, jossa ovat mukana myös käytöstä kadonneet tai vain ehdotuksiksi jääneet sanat.

Vanha kirjakieli

Mitä käy kansainväliselle?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty lukuisia havaintoja ilmaustyypistä "Mitä kävi?". Huomiota on herättänyt myös adjektiivi "kansainvälinen", joka on havaintojen mukaan saanut uusia merkityksiä.

Yleiskieli ja puhekieli

Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia

Kalle Järvelä

Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.

Vanha kirjakieli

Häätyykö olla kotuksessa yötä?

Nina Kamppi

Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.

Murteet ja slangi

Sehän on venäjää!

Elina Heikkilä

Vanhassa kirjasuomessa on totuttu näkemään ennen kaikkea ruotsin vaikutusta, ovathan monet 1500–1700-lukujen suomenkieliset tekstit käännöksiä nimenomaan ruotsista. Mutta olisiko vanhassa kirjasuomessa vaikutteita myös venäjästä?

Vanha kirjakieli

Mitä maha tekee, kun se ropottaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Christfrid Gananderin kirjassa Uudempia Uloswalituita Satuja (1784) yksi tarinoista kertoo siitä, kuinka plebeijit, alempi …

Vanha kirjakieli