Siirry sisältöön

Kielimuodot

Lentsu ja muut läänintaudit

Anna Ryödi

Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.

Murteet ja slangi

Keuhkot kurkussa

Tarja Korhonen

Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.

Murteet ja slangi

Elämmekö tyyristä aikaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Mitähän mahtaa tarkoittaa ilmaisu tiurisaika, joka esiintyy ainakin 1500-loppuun ajoitetusssa ”Yx kijtossana” ‑nimisessä asiakirjassa? …

Sanojen taustaa

Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla

Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo

Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.

Tunteet ja asenteet

Heti lemmessä

Heikki Hurtta

Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä

Elina Heikkilä

Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?

Vanha kirjakieli

Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa
korpusonomastinen kurkistus

Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen

Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.

Tunteet ja asenteet

Katoavatko konttorit?

Kirsti Aapala

Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?

Murteet ja slangi

Virkakieli koettelee lukijaa

Riitta Suominen

Vaikea virkateksti harmittaa kuntalaisia ja kuormittaa kunnan henkilöstöä. Väitöstutkimuksessani lähestyin virkatekstiä lukijan käyttökokemuksen kannalta.

Virka- ja lakikieli

Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla

Laura Rostén-Jokinen

Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.

Virka- ja lakikieli