Kielimuodot
Kohti kohteliasta selkokieltä
Ella Airaksinen
Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?
Selkeä kieli ja selkokieli
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Kirsti Aapala
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Murteet ja slangi
Kaikenlaista nostamista
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Murteet ja slangi
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Ulla Tiililä
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Virka- ja lakikieli
Muumejen saareja
Yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Kielitoimiston yleiskielitalkoisiin on lähetetty havaintoja sellaisista taivutusmuodoista kuin suurea, uuseja ja muumejen. – Mitä nämä e-muodot oikein ovat?
Taivutus ja johtaminen
Lentsu ja muut läänintaudit
Anna Ryödi
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Murteet ja slangi
Keuhkot kurkussa
Tarja Korhonen
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Murteet ja slangi
Elämmekö tyyristä aikaa?
Elina Heikkilä
Kysymys Mitähän mahtaa tarkoittaa ilmaisu tiurisaika, joka esiintyy ainakin 1500-loppuun ajoitetusssa ”Yx kijtossana” ‑nimisessä asiakirjassa? …
Sanojen taustaa
Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla
Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo
Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.
Tunteet ja asenteet
Heti lemmessä
Heikki Hurtta
Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.
Murteet ja slangi
