Kielimuodot
Hatut, lakit ja hattulakit
Kirsti Aapala
Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.
Murteet ja slangi
Tavallinen kekkeruusi
Heikki Hurtta
Tampereen seudun hämäläismurteissa ja eräissä niiden lähimurteissa käytetään sanaa kekkeruusi, joka tarkoittaa ’hienostelijaa, tyhjäntoimittajaa, saamatonta’. …
Murteet ja slangi
Uusia säädöskielen apuneuvoja julki Smolnassa
Matti Räsänen
Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta järjesti helmikuussa 2017 tilaisuuden, jossa julkistettiin uudistettu Svenskt lagspråk i Finland …
Virka- ja lakikieli
Viranomaisviestintää kahdella kielellä
suomalaisten ja ruotsalaisten eläketekstien vertailua
Eveliina Tolvanen
Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset käyttävät sekä suomea että ruotsia teksteissään asiakkaille, vaikkakin eri mittakaavassa. Kun kummassakin maassa ja kummallakin kielellä kirjoitettuja tekstejä vertaillaan, syntyy kuva siitä, miten tekstit eroavat toisistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kielenhuollossa.
Virka- ja lakikieli
Kenestä Vuoden selväsanainen?
Aino Piehl
Vuoden selväsanainen -palkinto annetaan tänä vuonna viranomaiselle, joka on madaltanut kynnystä asiointiin kanssaan. Palkittavana voi …
Virka- ja lakikieli
Läkkä pois miu kansai!
monimuotoinen lähteä-verbi
Minna Salonen
Teonsana ”lähteä” on tavallinen sana murteissa, eikä sen merkityskään poikkea yleiskielestä. Sanalla on kuitenkin mielenkiintoisia taivutusmuotoja.
Murteet ja slangi
Miten murteista puhutaan?
Aila Mielikäinen
Murteet kiinnostavat kielentutkijoiden ohella myös ns. maallikoita, joiden tapa nimetä murteita ja luonnehtia niiden ominaispiirteitä ovat oma mielenkiintoinen tutkimuskohteensa.
Murteet ja slangi
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä
1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015.
Kääntäminen ja tulkkaus
Pohdintaa ja paheksuntaa
yleiskielen seurantatalkoiden havaintoja
Riitta Korhonen
Kieli- ja tekstimaailma on nykyisin niin monenkirjava, ettei kielenkäytön ilmiöiden monipuolinen seuraaminen yksin ole mahdollista – eikä edes tarkoituksenmukaista. Siksi Kielitoimisto on käynnistänyt kaikille tarkoitetut yleiskielen seurantatalkoot.
Yleiskieli ja puhekieli
Renki isäntää käsittämässä
Nina Kamppi
Joidenkin sanojen nykymerkitys on etääntynyt sanan vanhemmasta, hyvinkin konkreettisesta merkityksestä. Näin on käynyt myös verbille käsittää.
Murteet ja slangi
