Kielimuodot
Suomen lakikielen velvoittavuus
erään kyselytutkimuksen satoa
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Puolalainen kielentutkija Joanna Rydzewska-Siemiątkowska on selvittänyt velvoittavien, sallivien ja kieltävien ilmausten käyttöä suomen lakiteksteissä. Hänen havaintonsa ovat hyödyksi mm. säädöskielen kehittämisessä.
Virka- ja lakikieli
Pari vahvaa koprajasta
Riikka Tervonen
Osassa Suomen itämurteita esiintyy johtimella -jas, -jäs muodostettuja substantiiveja, joilla ilmaistaan etenkin kerrallista erää: suupala eli haukkaus on ”haukkajas” ja kelkkaan kerralla mahtuva määrä on ”kelkkajas”.
Murteet ja slangi

Kepit ja porkkanat kannustamassa virkakielen kehittämiseen
Aino Piehl
Hyvän virkakielen kehittämiseen kannustetaan monissa maissa erilaisin kielipalkinnoin. Pohjoismaissa uskotaan porkkanaan eli korostetaan hyviä esimerkkejä, mutta keppipalkintojakin maailmalla käytetään.
Virka- ja lakikieli

Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa
Petri Lauerma
Aleksis Kiveä on perinteisesti pidetty etenkin maaseudun kuvaajana ja itsekin maalaisena, olihan hän Nurmijärvellä syntynyt. Suuren osan elämästään Kivi vietti kuitenkin Helsingissä, jonka puhekieli ja silloinen enemmistökieli ruotsi tulivat hänelle tutuiksi, jälkimmäinen jo koulukielenä.
Yleiskieli ja puhekieli

Hatut, lakit ja hattulakit
Kirsti Aapala
Lakit ja hatut ovat tarpeellisia vaatekappaleita, mutta keskustelua voi syntyä siitä, paneeko päähänsä lippalakin vai lippahatun. Itä- ja länsisuomalainen kielikorva joutuvat tässä vastakkain.
Murteet ja slangi

Tavallinen kekkeruusi
Heikki Hurtta
Tampereen seudun hämäläismurteissa ja eräissä niiden lähimurteissa käytetään sanaa kekkeruusi, joka tarkoittaa ’hienostelijaa, tyhjäntoimittajaa, saamatonta’. …
Murteet ja slangi

Uusia säädöskielen apuneuvoja julki Smolnassa
Matti Räsänen
Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta järjesti helmikuussa 2017 tilaisuuden, jossa julkistettiin uudistettu Svenskt lagspråk i Finland …
Virka- ja lakikieli

Viranomaisviestintää kahdella kielellä
suomalaisten ja ruotsalaisten eläketekstien vertailua
Eveliina Tolvanen
Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset käyttävät sekä suomea että ruotsia teksteissään asiakkaille, vaikkakin eri mittakaavassa. Kun kummassakin maassa ja kummallakin kielellä kirjoitettuja tekstejä vertaillaan, syntyy kuva siitä, miten tekstit eroavat toisistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kielenhuollossa.
Virka- ja lakikieli
Kenestä Vuoden selväsanainen?
Aino Piehl
Vuoden selväsanainen -palkinto annetaan tänä vuonna viranomaiselle, joka on madaltanut kynnystä asiointiin kanssaan. Palkittavana voi …
Virka- ja lakikieli
Läkkä pois miu kansai!
monimuotoinen lähteä-verbi
Minna Salonen
Teonsana ”lähteä” on tavallinen sana murteissa, eikä sen merkityskään poikkea yleiskielestä. Sanalla on kuitenkin mielenkiintoisia taivutusmuotoja.
Murteet ja slangi
