Siirry sisältöön

Kielimuodot

Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin

Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto

Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.

Virka- ja lakikieli

Pöytä, jolle on levitetty papereita, joissa on sarjakuvia ja muuta tekstiä. Pöydän ääressä on ihmisiä ja työvälineitä, kuten kyniä, sakset ja kannettava tietokone.

Selkeä teksti on asiakaslähtöinen

Henna Kara

Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.

Julkaisuja

Halkopino, jossa halot on kasattu kerroksiksi ristikkäin.

Espanjassa virkakielitalkoissa on mukana myös tekoäly

Frida Ahonen

Miten tekoälyä käytetään virkakielen selkeyttämisessä? Voiko kone tuottaa selkeäkielistä tekstiä itse? Espanjalainen kirjoitusavustaja Artext antaa esimakua siitä, millaista virkakielenhuolto voi tulevaisuudessa olla.

Selkeä kieli ja selkokieli

Tummansininen tausta, jossa on alhaalla keltaisia laatikoita ja vasemmassa ylänurkassa kuvataan vielä tummemmalla sinisellä jonkinlaista verkostoa. Oikealla on samantyyppinen verkosto, mutta valkoinen ja aivojen muotoinen.

Yritysvastuu ja sopimukset
kieliteoista käytäntöön

Helena Haapio, Anne Ketola

Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Usein ne kuitenkin laaditaan niin hankalalla kielellä, että vastuullisuustavoitteet eivät toteudu. Selkeään viestintään sitoutuminen on yritykseltä vastuullisuusteko.

Kieli ja työelämä

Pöydällä papereita, joissa oleva teksti näkyy epätarkasti. Paperien päällä silmälasit.

Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille

Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl

Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin. ​

Selkeä kieli ja selkokieli

Kynää pitelevä käsi ja Kelan lomake, jolla ilmoitetaan Suomeen muutosta.

”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?”
Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä

Leealaura Leskelä

Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?

Selkeä kieli ja selkokieli

Selkokieltä Yleisradiossa 30 vuotta

Roni Lumerto, Aurora Salmi

Suuri joukko Suomessa asuvia ihmisiä tarvitsee selkokieltä. Suomenkielisen selkosisällön suurin tuottaja on Yleisradio. Ylen selkokielitoiminta käynnistyi 30 vuotta sitten, kun Suomi ja suomalaisuus alkoivat maailmanpoliittisen muutoksen myötä herättää uudenlaista kiinnostusta maailmalla.

Selkeä kieli ja selkokieli

Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä

Henna Kara

Selkokeskus on julkaissut selkokielen mittarista uudistetun version. Selkokielen mittari 2.0 on selkokielen asiantuntijoille ja kielentutkijoille kehitetty apuväline, jolla voi arvioida, vastaavatko teksti ja sen ulkoasu selkokielen kriteerejä. Mittari soveltuu parhaiten tietotekstien, kuten esitteiden, oppaiden ja viranomaisten verkkotekstien, tarkasteluun. ​​​​​​​

Julkaisuja

Kohti kohteliasta selkokieltä

Ella Airaksinen

Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

Selkeä kieli ja selkokieli

Mennään tunteisiin
ja puhutaan niistä yksinkertaisilla sanoilla

Mari Siiroinen, Heli Tissari, Ulla Vanhatalo

Kielten kesken on eroja siinä, miten tunteisiin viittaavia sanoja käytetään ja millaisia merkityksiä niillä on. Miten eri kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan tunteista puhuttaessa? Niin sanottua alkusanakieltä on esitetty keinoksi tunnesanojen merkityksen kuvailuun.

Tunteet ja asenteet