Siirry sisältöön

Kielimuodot

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Anni Jääskeläinen

Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.

Kielimuodot

Mustavalkoinen kuva, jossa karjapaimen kulkee hiekkatietä lehmälauman kanssa. Taustalla maalaistalo ja metsää.

Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin

Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto

Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.

Virka- ja lakikieli

Pöytä, jolle on levitetty papereita, joissa on sarjakuvia ja muuta tekstiä. Pöydän ääressä on ihmisiä ja työvälineitä, kuten kyniä, sakset ja kannettava tietokone.

Paperilta biteiksi
Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan

Minna Haapanen

Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.

Sanakirjat ja sanastot

Kuvakollaasi, jossa on Nykysuomen sanakirjan logo, Nykysuomen perussanakirjan näytevihkon kansi, Suomen kielen perussanakirjan kansi, CD-Perussanakirjan kansi, Kielitoimiston sanakirjan cd-rom sekä Kielitoimiston sanakirjan banneri ja logo.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa
Laki niin kuin se luetaan

Riitta Suominen

Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.

Virka- ja lakikieli

Taka-alalla Eduskuntatalon pylväikkö, etualalla K. J. Ståhlbergin patsas. Patsaasta näkyy alaosa, johon sisältyy lakikirjaa pitelevä käsi.

Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.

Virka- ja lakikieli

Pöydällä puheenjohtajan nuija, taustalla avonainen lakikirja.

Selkeä teksti on asiakaslähtöinen

Henna Kara

Selkeän kirjoittamisen opas tarjoaa apuvälineitä toimivien tekstien kirjoittamiseen.

Julkaisuja

Halkopino, jossa halot on kasattu kerroksiksi ristikkäin.

Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa

Minna Salonen

Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Kahvipöytä puutarhassa. Pöydällä on kahvikuppi, pulla, pikkuleipiä, sokerinpaloja ja maljakko, jossa on ruusuja. Lisäksi pöydän vieressä on ruusupensas.

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Normikyselyn vastaukset kieliasenteita avaamassa

Henri Satokangas

Kysely yleiskielen normeista tarjoaa kiinnostavan katsauksen normeja koskeviin asenteisiin ja käsityksiin. Vastauksista käy ilmi, että kielenkäyttäjillä on voimakkaita ja vastakkaisiakin näkemyksiä siitä, mitä tietyt kielenpiirteet kertovat käyttäjistään ja miten erilaisiin normeihin tulisi suhtautua.

Tunteet ja asenteet

Pitkiä penkkirivejä kuvattuna takaapäin. Penkeillä istuu kymmeniä ihmisiä, joilla on erivärisiä sateenvarjoja.

Kenen kieltä, kenen normeja?
Kielenkäyttäjien arvioita yleiskielestä

Riitta Korhonen

Ovatko yleiskielen normit liian lepsuja vai liian tiukkoja? Mitä normia pitäisi muuttaa? Tällaisiin kysymyksiin sai vastata Kotimaisten kielten keskuksen kyselyssä tammikuussa 2024.

Yleiskieli ja puhekieli

Värikkäitä palapelin paloja ja kahden ihmisen kädet, jotka sovittelevat paloja yhteen.