Kieli yhteiskunnassa
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Suomen kielen lautakunta
Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?
Pirjo Mikkonen
Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.
Suomen kielen lautakunta
Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Yleiskieli ja puhekieli
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Tero Kivelä
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Huolta huomisesta – opetuksen näkökulma kielenhuoltoon
Anita Julin
Opettajaa naurattaa, kun Hiidenkiven päätoimittaja lopettaa äidinkielen heikkenevästä osaamisesta huolta kantavan Pää kirjoituksensa (4/2002): ”valtio …
Kielen opetus ja oppiminen
Kielenhuollon uudet haasteet
Harri Mantila
Nykyinen Suomen kielen lautakunta aloitti toimikautensa kesäkuussa 2000. Toimintansa jäntevöittämiseksi lautakunta laati toimintasuunnitelman, jossa listataan …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomen kielen lautakunnan suosituksia
Suomen kielen lautakunta on viime vuosina käsitellyt lukuisia adjektiiveja koskevia normeja. Tässä kootusti uusimmat.
Suomen kielen lautakunta
Tv-uutisten kieli – kieli kansan palvelijana
Arvi Lind
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 on julkaistu tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä ja numerossa 1/2003 loput kaksi.
Kieli ja työelämä