Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Suomella pärjää unionissakin

Inkaliisa Vihonen

Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …

Kääntäminen ja tulkkaus

Suomi tieteen kielenä

Pirjo Hiidenmaa

Suomen kielen lautakunta järjesti joulukuussa 2005 kielipoliittisen seminaarin, jonka aiheena oli suomen kielen asema yliopistoissa …

Kielipolitiikka

Taifuunit ja muutkin myrskyt

Jaakko Anhava

Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …

Keskustelua

Venäjän federaation paikannimet

Pirjo Mikkonen

Venäjän federaation paikannimiä -kirjaan on valittu yli 8 000 paikannimeä. Joukossa on asutusnimiä suurimmista kaupungeista …

Julkaisuja

Venäläiset nimet suomen kielessä

Pirjo Mikkonen

Suomen itärajan yli toimintansa suuntaavat ja Venäjästä uutisoivat ovat saaneet kaksi tuoretta käytännön kieliopasta: Venäläisten henkilönnimien oppaan ja Venäjän federaation paikannimioppaan. Jälkimmäiseen sisältyy myös lähialueiden nimiä.

Julkaisuja

Vuosikymmen EU-kieltä

Heikki Mattila

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tutkinut ja huoltanut suomalaista virkakieltä jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin tässä työssä …

Julkaisuja

60-vuotisjuhliin uudessa asussa

Riitta Eronen

Kielitoimisto täytti äskettäin 60 vuotta. Miten se on mahdollista, vaikka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei ole …

Toimitukselta

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Riitta Eronen

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …

Toimitukselta

Kaikkien kieli

Riitta Eronen

Mistä puhutaan, kun puhutaan yleiskielestä? Esimerkiksi Kielitoimiston koulutustilaisuuksissa on ollut tapana todeta, että kielenhuollon kohteena …

Toimitukselta

Kirjallisuuden sana- ja lukukirja

Riitta Eronen

Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.

Julkaisuja