Kieli yhteiskunnassa
Inarinsaamen huoltoa ja elvytystä
Marja-Liisa Olthuis
Inarinsaame on saamelaiskielistä ainoa, jota on alun perin puhuttu vain Suomessa. Kieli on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, mutta sen elvyttämiseksi ja kehittämiseksi on ryhdytty toimiin. Inarinsaamen vähäinen puhujamäärä ja sen suppea puhuma-alue asettavat kielenhuollolle omat erityisvaatimuksensa.
Vähemmistökielet
Inarinsaamenkielinen kieliopas ilmestynyt
Marja-Liisa Olthuis
Viime vuonna ilmestyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemana Matti Morottajan kieliopas Anarâškielâ ravvuuh eli ”Inarinsaamen ohjeet”. …
Julkaisuja
Juhlamusikaalin aiheena äidinkieli
Riitta Eronen
Jyväskylän Lyseo juhlii 150-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi koulussa valmistettiin ja esitettiin keväällä 2008 Raili Kivelän …
Toimitukselta
Kehottaa vai kehoittaa
vuosisatainen pulma
Taru Kolehmainen
Lähes jokainen joutuu joskus tarkistamaan, miten kirjoitetaan sellaiset sanat kuin kehottaa tai hiekoittaa, vaikka verbityyppiä koskevat oikeinkirjoitusohjeet ovat olleet varsin ”vakaantuneita” jo puoli vuosisataa. Vakaantumista edelsivät kiihkeätkin mielipiteet ja radikaalit kokeilut.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielenhuoltoa Tukholmassa
Riitta Eronen
Tukholmassa järjestettiin huhtikuussa Kielineuvoston ja Suomen instituutin kielenhuoltoseminaari, joka keräsi viitisenkymmentä kuulijaa – mm. ruotsinsuomalaisia …
Vähemmistökielet
Kielenneuvontatoimisto vastaa
mitä kysyttiin 60 vuotta sitten?
Taru Kolehmainen
Kielitoimiston arkiston aarteita on kuusi vaatimatonta pahvikantista vihkoa, joiden kanteen on painettu ”sotapäiväkirja”. Nimen yläpuolelle …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielikellon alkuvaiheet
Taru Kolehmainen
Kuluva vuosi on Kielikellon neljäskymmenes. Mitkä vaiheet johtivat lehden syntymiseen, ja millaisia olivat sen ensimmäiset kirjoitukset?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Raija Moilanen
Mitä kirjoittaminen on, ja miten sitä tulisi opettaa ja arvioida? Uusimpia näkemyksiä tästä esittelee Kimmo …
Julkaisuja
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Neljäkymmentä vuotta Kielikelloa
Sari Maamies
Neljäkymmentä vuotta sitten, marraskuussa 1968, ilmestyi ensimmäinen Kielikello-lehti. Se oli ulkonaisesti vaatimaton, A5-kokoinen mustavalkoinen lehtinen. …
Toimitukselta